Erkki Aho korkeimalle hallinto-oikeudelle

KORKEIMMALLE HALLLINTO-OIKEUDELLE

Täydennän korkeimmalla hallinto-oikeudelle tekemääni valitusta Kalajoen valtuuston ja Oulun hallinto-oikeuden päätöksestä. Lähetän tämän todistusaineiston myös KHO:n käsittelyyn ja katson, että salatessaan valtuutetuilta nämä asiat Kalajoen kaupunki on korvausvelvollinen.

From: Erkki Aho

Sent: Monday, September 14, 2015 9:40 AM

To: korkein.oikeus@oikeus.fi

Subject: täydennys tuomioiden purkuhakemukseen

Konsulttitoimisto Erkki Aho Ky

Lankilantie 25 B 5

85100 Kalajoki

email e.ahoky@kotinet.com

KORKEIMMALLA OIKEUDELLE

Täydennän asianajaja Suvi Krookin tekemään tuomionpurkuhakemusta koskien tuomioiden purkujani.. Katson, että kaikki tuomioni mukaan luettuna neljä konkurssi ja 75 päivän ehdoton vankeusrangaistus on purettava, koska tuomiot on saatu aikaan rikollisella toiminnalla. Asianajaja Suvi Krook on lähettänyt Korkeimmalle oikeudelle todistusaineistoksi kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X, Kirjassa on selostus tapahtumista sivuilla 108-237. Lisäksi kirjassa on kopioitu todistusaineisto asioista. Toivon, että ulosotto keskeytetään mahdollisimman pian. Katson, että rikokset eivät voi olla vanhentuneita, koska tekojen oikeusvaikutukset ovat voimassa eli ulosotto on voimassa. Kirjan kirjoittamisen jälkeen on tullut esille lisää asioita ja todistusaineistoa, jotka näkyvät

Tuomioiden purkuperusteita korkeimmalle oikeudelle

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2013/03/tuomioiden-purkuperusteita-korkeimmalle.html

Erittäin painavana syynä tuomioiden purkamiselle esitän sen, että en ole saanut asianajajaa, koska Ylivieskan Oikeusaputoimisto on kieltäynyt avustamasta minua ja estänyt minulta asianajajan saannin.

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2015/08/ylivieskanoikeusaputoimiston.html

 Haluan suullisen oikeudenkäynnin ja nimeän todistajiksi kauppakirjan allekirjoittajan Heino Virran ja kaupanvahvistajan kutsuman todistajan Arto Ranta-Ylitalon sekä johtaja Pentti Arhippaisen sekä itseni kauppakirjojen allekirjoitusta koskevassa asiassa. Olen Helsingissä torstaina 17.9.2015 ja olen valmis tapaamaan asian esittelijän ja esittelemään hänelle kirjallisen todistusaineiston. Minulle sopii tapaaminen torstaina iltapäivällä.

Syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys

Kalajoen nimismies Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi 11.05.1995 Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n välisissä kauppasopimuksissa.

Liite CD

1. kiinteistöjen kauppasopimus
2. koneiden ja laitteiden sekä osakkeiden kauppasopimus
3. tuoteoikeuksien kauppasopimus

Kaupanvahvistaja Sulo Heiskari ei kuitenkaan ole ollut itse paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu asianajaja Hannu Maskosen toimistossa Oulussa. Kauppakirjan toinen allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistajaksi merkittyä Sulo Heiskaria.

Liite E Kauppakirjan allekirjoittajan Heino Virran todistus siitä, ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistajaksi merkittyä Kalajoen piirin nimismiestä Sulo Heiskaria.

Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut paikalla kun kauppakirjat on allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös Maskosen toimistossa työskennellyt naishenkilö Minna Hanhisuvanto.

Liite F Kaupanvahvistajan kutsuman todistajan todistus siitä, ettei hän ole ollut paikalla, kun kauppakirjat on allekirjoitettu.

Pentti Arhippainen on yksi Uhtua Woodin omistaja, joka on yksi PR-Teollisuuden omistaja. Pentti Arhippainen todistaa miten kauppasopimuksen allekirjoittamisessa meneteltiin. Arhippaisen selvityksestä käy ilmi, että kauppasopimus on allekirjoitettu Oulussa ja hän on antanut suostumuksessa Uhtua Woodin osalta, että Heino Virta saa allekirjoittaa kauppasopimukset. Arhippaisen selvityksestä käy ilmi myös muut asiat, jotka poliisin olisi pitänyt tutkia.

Liite G Pentti Arhippaisen selvitys kauppasopimusten allekirjoittamisesta sekä muista ihmeellisyyksistä, joita poliisin olisi pitänyt tutkia.

Minä, Erkki Aho, sain puhelinsoiton tehtaalta, kun olin opettajana Raahen porvari- ja kauppakoulussa. Minulta kysyttiin, että voisinko mennä allekirjoittamaan kauppasopimukset Ouluun. Ilmoitin, että minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia irrottautua kauppaopetuksesta, koska perusopetuksen puolella on suuri tuntimäärä ja lisäksi vedin illan pitkän yrittäjäkurssit joten vastaukseni tehtaalta tulleeseen tiedusteluun oli kielteinen. Tämä on valaehtoinen todistus siitä, että en voinut mennä Ouluun allekirjoittamaan Maskosen toimistoon kauppasopimuksia. Nähtävästi sen jälkeen otettiin yhteyttä Heino Virtaan kuten Pentti Arhippainen todistaa.

Syyttäjän esteellisyydestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyyden mukaan syyttäjä on esteellinen, jos ”muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa. Syyttäjälain 12 §:

1. asianosaisjääviys
2. intressijääviys
3. asiamiesjääviys
4. palvelusuhdejääviys
5. edustusjääviys
6. yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan.

Syyttäjän puolueettomuusvaatimus

Oikeusjärjestelmässämme omaksuttujen periaatteiden mukaan virkamies ei saa käsitellä asiaa, johon nähden hän on esteellinen. Syyttäjään kohdistuvia esteellisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa siksi, että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi syyttäjä. Syyttäjän esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin edellytys. Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnän (LAVM20/1996 vp) mukaan ”esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä määrin, että hän on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi tarvitaan yleissäännös tilanteisiin, joissa puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvoida katsovan vaarantuvan. Arvioinnissa on harkittava, minkälainen suhde syyttäjällä on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin.”

Yleislausekkeen tarkoituksena on korostaa julkista valtaa edustavan syyttäjän puolueettomuusvaatimusta. Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä menettänyt puolueettomuutensa ei lähtökohtaisesti oteta syyttäjän tosiasiallista puolueellisuutta, vaan yleinen käsitys siitä, onko olemassa seikkoja, joiden perusteella syyttäjän puolueettomuuden voidaan objektiivisesti katsoen vaarantuneen ( Fräde, Dan: Finsk straffprocesrätt 1 s. 128-129).

Syyttäjän asema rikosprosessissa

Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta. Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja syytettä oikeudenkäynnissä ajaessaan arvioimaan, minkä merkityksen hän antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen luotettavuusarvionnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä katsoo todistajan syyllistyneen perättömän lausuman antamiseen ja siitä rikosilmoitukseen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä syyttäjätapa. Oikeudenkäytöllä on perinteisesti asetettu vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, myös nopeaa ja halpaa.

Syyttäjän Sulo Heiskarin esteellisyyteen ja Raimo Ollilan virkavelvollisuuksien laiminlyöntiin sekä rikollisten suojeluun liittyvää aineistoa ja siihen liittyvää juridiikkaa

Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto

Kiinteistön kaupan on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa ja kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.

Kauppakirjasta on käytävä ilmi:

1. luovutustarkoitus
2. luovutettava kiinteistö
3. myyjä ja ostaja sekä
4. kauppahinta ja muu vastike

Kauppa ei ole sitovat, ettei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjälllä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.

Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)

Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä tarkistaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtä aikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luvutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksi todistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useampia kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.

Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)

Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen

1. se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa
2. se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään
3. se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään, taikka
4. se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.

Konkurssisääntä 50 a § ( 31.1.1995/110)

Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.

Rikoslaki 19.12. 1889/39 36 2 § (24.8.1990/769) Törkeä petos

Jos petoksessa

1. tavoitellaan huomattavaa hyötyä
2. aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa
3. rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvartonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutensa arvostellen törkeä, rikoksen tekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Laki varallisuudesta oikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228

30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustooimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä

31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.

32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä.

33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisiss olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tienneen.

37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta, Kohtuuttomuutta arvostellessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Kauppalaki 27.3.1987/355 koskee irtainta kauppaa. Tiedot tavarasta 18 §

Tavarassa on virhe, jos ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanu sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä niistä tiedoista.

Sellainen kuin se -ehto 19 § Jos tavara on myyty ”sellaisena kuin se on” tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:

1. tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
2. Myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksista tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan tai
3. tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteluta aihetta edellyttää.

Selostus lainvastaisuuksista ja rikoksista

Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei ollut oikeutta konkurssisäännön mukaan myydä kiinteään omaisuutta.

Katso konkurssiasiamiehen lausunto: ”Hyvä pesänhoitotapa konkurssipesän realisoinnissa”http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.html  

Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lain vastaisesti toisen kiinteään omaisuutta omanaan ilman valtakirjoja. He salasivat kaupanteossa 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset

Liite H 48 miljoonan markan salatut pantatut kiinnitykset

Kaupanvahvistajan olisi tullut tarkistaa luovutettava kiinteistö sekä myyjä ja ostaja. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupanvahvistajan olisi pitänyt tarkistaa se, että onko myyjällä valtakirjat myydä toisen omaisuutta ja onko ostajalla yhtiön valtakirjat tehdä kauppa. Lisäksi olisi tullut tarkistaa rasitteet. Nyt kaupanvahvistaja ei ole niitä tarkistanut. Myyjä on salannut 48 miljoonan markan kiinnitykset. Kysymys on tärkeästä petoksesta. Kaupanvahvistaja ole ollut paikalla kun kauppasopimukset on allekirjoitettu eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ole ollut paikalla.

Menettely on ollut maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen vastainen ja täyttä törkeän petoksen tunnusmerkistön.

Lisäksi törkeää petosta lisää se, että Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen talouspäällikkö oli mukana uudessa yrityksessä. Hän valmisteli kauppoja ja neuvotteli muun muassa Kera Oy:n edustajien kanssa ja teki Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden tietämättä. Jouni Remeksen tekemän sopimuksen mukaan uuden yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edelytä Kera Oy:n mukaan tuloa rahoittajana. Jos osakkaat olisivat tienneet tällaisesta sopimuksesta niin kukaan ei olisi lähtenyt perustettuun yritykseen eli PR-Teollisuus Oy:hyn.

Liite IJ

1. Jouni Remeksen sopimus Kera Oy:n kanssa
2. PR-Teollisuus Oy:n osakkaan Pauli Kiimamaan lausunto asiassa, jossa hän todistaa joutuneensa törkeän petoksen kohteeksi
3. PR-Teollisuus OY:n osakkaan Timo Viitamaan lausunto asiassa, jossa hän todistaa joutuneensa törkeän petoksen kohteeksi
4. PR-Teollisuus Oy:n osakas ( Tapani Käännän bulvaani) Kari Konu todistaa, ettei ole ollut tietoinen kiinteistöihin kohdistuneista panttauksista
5. PR-Teollisuus Oy:n osakas Reijo Nahkalan lausunto asiassa, jossa hän todistaa joutuneensa törkeän petoksen kohteeksi

Myöskään meillä muilla osakkailla ei ollut tietoa 48 miljoonan markan pantatuista kiinnityksistä, jotka rasittivat kauppaa ja jotka salattiin ostajalta.

Kauppojen rikollisuutta lisää se, että Jouni Remes, joka oli valittu Kera Oy:n suosituksesta konkurssiin menneen Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valmisteli uuden yrityksen perustamista. Hän hankki pöytälaatikkofirman nimeltään Euronio Oy. Pöytäkirjan mukaan Euronio Oy:n toimitiloissa Helsingissä on pidetty Euronio Oy:n hallituksen kokous. Pöytäkirja on väärennetty, koska Euronio Oy:llä ei ole Helsingissä toimitiloja ja hallituksen jäseniksi merkityt Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho eivät ole olleet 8.5.1995 Helsingissä. Pöytäkirja on siis väärennetty ja ilmoitettu pidetyksi olemattomissa tiloissa. Pöytäkirjan ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja Markku Koski. Väärennetyillä pöytäkirjoilla on suoritettu yrityksen rekisteröinti ja syytä epäillä rekisterimerkintärikosta.

Liite K

1. väärennetty Euronio Oy.n hallituksen pöytäkirja
2. hallituksen jäsenen Heino Virran todistus ettei hän ole ollut tuossa kokouksessa
3. hallituksen jäsenen Kari Konun todistus ettei hän ole ollut tuossa kokouksessa
4. hallituksen jäsenen Erkki Ahon todistus ettei hän ole ollut tuossa kokouksessa
5. ylimääräisen yhtiökokouksen väärennetty pöytäkirja olemattomissa tiloissa
6. kaupparekisteriote, joka on saatu aikaan väärennetyillä papereilla

Neuvottelin (Erkki Aho) Alavieskan kunnan kanssa 950 000 mk:n investointiavustuksen. Siitä kunnanhallitus pääti kokouksessaan 10.5.1995

LIITE L

1) Alavieskan kunnanhallituksen pöytäkirja asiasta 10.5.1995

Osakkaiden luottomies Jouni Remes, joka oli tullut konkurssiinmeneen Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi Kera Oy:n suosituksen perusteella neuvotteli Alavieskan kunnan kanssa. Tämän jälkeen Alavieskan kunnanhallitus kutsuttiin kokoukseen maanantaina iltana 15.5.1995 klo 21.00. Kokouksessa päätettiin aivan muuta kuin mitä oli PR-Teollisuus Oy:n osakkaiden kanssa sovittu ennen PR-Teollisuuden ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän sopimuksen tekemistä. Alavieskan kunta petti PR-Teollisuus Oy:n osakkaat.

2. Alavieskan kunnanhallituksen pöytäkirja 15.5.1995 klo 21.00

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä ilmoitti kaupantekohetkellä keskeneräisen tilauskannan suuruudeksi 26 miljoonaa markkaa. Todellisuudessa tilauskanta oli 15 miljoonaa marakkaa ja tuotto 5000 markkaa. Tämä myyjä todistaa omalla ilmoituksellaan. Menettely on ollut kauppalain ja oikeustoimilain vastainen, kun ilmoitettaan tilauskanta erilaiseksi kuin se todellisuudessa oli.

Liite M Kalevan uutinen jossa ilmenee 26 miljoonan tilauskanta

Törkeän petoksen suuruus oli siis 48 miljoonaa markkaan + 11 miljoonaa markkaa eli yhteensä 59 miljoonaa markkaa.

Törkeää petosta vahvistaa se mitä Pentti Arhippainen todistaa lausunnossaa 25.3.2013 Liite G:ssä. Arhippainen todistaa PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajan tiennee, että PR-Teollisuus Oy oli markkinoilta poistettavien listalla. Myös minä Erkki Aho ja Heino Virta voidaan todistaa tämä sama asia, koska kuulimme sen Markku Koskelta yhtiön hallituksen kokouksen yhteydessä. Myös Tapani Kääntä kertoi kuulleensa saman asian. Tämä todistus osoittaa sen, että Markku Koski on tehnyt oikeudessa väärän valan, kun valehteli oikeuskäsittelyssä, jossa Erkki Aho tuomittiin Markku Kosken kunnianloukkauksesta. Syyttäjänä asiassa oli esteellinen Esa Mustonen, joka antoi väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle Mikko Kovalaisen kunnianloukkausjutussa, jossa Erkki Aho tuomittiin Mikko Kovalaisen kunnianloukkauksesta ja Erkki Ahoa estettiin kuulustelemasta Mikko Kovalaisen todistajaa, mikä on Ihmisoikeussopimusten vastainen menettely.

Liite N

1. kihlakunnansyyttäjä Esa Mustosen väärä lausunto Rovaniemen hovioikeudelle
2. Pentti Heikkisen todistus siitä, ettei Erkki Aho saanut kuulustella vastapuolen todistajaa
3. Olli Puolitaipaleen todistus siitä, ettei Erkki Aho saanut kuulustella vastapuolen todistajaa
4. Alpo Ylitalon todistus siitä, ettei Erkki Aho saanut kuulustella vastappuolen todistajaa
   Lisäksi todisteena ovat Raahen käräjäoikeuden kuulustelunauhat, jotka todistavat rikoksen tapahtuneen.

Minulla on salaiseksi julistetun SSP-sopimuksen mikä on erillisenä liitteenä tutkimuspyynnössä. Siitä käy ilmi laiton toimialarationalisointi, sivu 17.

Olen ottanut lisäksi kopion sivusta 17 mappiin

Liite O

1. salaiseksi julistettu SSP-sopimus sivu 17
2. erillisenä liitteenä Rakennustutkimus RTS Oy:n RTS-toimialaraportti-97 mikä ilmaisee rakennusalan ylikapasiteettiin, olen ottanut mappiin raportin sivusta kopion, mikä ilmaisee alan ylikapasiteetin
3. Helsingin Sanomien uutinen Kera Oy:n ruumiinpesuryhmästä, löytyy myös kirjastani Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sivu 275
   Kirjani erillisenä liitteenä koko rikosprosessi kerrotaan kirjan sivuilla 108-234,lisäksi on erillinen liite, jossa on selostettu kirjaan kopioitujen asiaan liittyvien asiakirjojen todistusteema

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi Pr-Teollisuus Oy:n ja takaajat oikeuteen. Ylivieskan käräjäoikeus ei kuitenkaan lähettänyt haasteita tiedoksi takaajille lainkaan. Oikeudenkäynnissä takaajia on edustanut asianajaja Jouni Vihervalli, joka todistaa, ” ettei ole koskaan tavannut kantelijoita enkä edes muista keskustelleeni heidän kanssaan puhelimitse”. Heino Virta todistaa, ettei ole antanut valtakirjaa asianajaja Jouni Vihervallille edustaa itseään. Käräjäoikeus on siitä huolimatta tehnyt asiassa päätöksen vaikka asianosaiset eivät ole saaneet haasteita tiedokseen ja heitä on edustanut oikeudessa heille täysin tuntematon asianajaja ilman heidän suostumustaan ja ilman heidän valtakirjojaan.

Liite P

1. käräjäoikeuden asiakirja, joka todistaa ettei haasteita ole lähetetty asianosaisille
2. asianajaja Jouni Vihervallin todistus, ettei hän ole edes keskustellut niiden kanssa joiden asioita hän on oikeudessa ajanut
3. Heino Virran todistus, ettei hän ole antanut valtakirjoja asianajaja Juni Vihervallille, eikä varatuomari Paavo M. Petäjälle, eikä asianajaja Matti Himaselle, eikä asianajaja Sampsa Teittiselle

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kauppakirjat 19.3.1995 lainvastaisesti ilman kaupanvahvistajan läsnäoloa. Tuoteoikeuksien kauppasopimuksen Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki 18.4.1996.

Kaupanpurkuilmoitus on peruuttamaton , ks. Telaranta:Sopimusoikeus Helsinki 1990 s.39. Kun kaupat purettiin, niin takaukset raukesivat, koska pääsopimus purettaessa takaukset eivät voi jäädä voimaan.

Liite R

1. Kiinteistöjen kauppojen purkuilmoitus
2. tuoteoikeuksien kauppojen purkuilmoitus
3. varatuomari, ekonomi Jorma Herttuaisen kirje, joka todistaa kauppojen purun merkityksen

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla 23.6.1996. Koska kaupat oli purettu niin takaukset olivat rauenneet.

Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut ilman asianosaisten valtakirjoja lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle, että kanne on oikea. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle, ettei hänellä ole ollut konkurssiasiassa toimeksiantoa.

Takaajat olivat suorittaneet takauksistaan seuraavat maksu 19.06.1995 401.444,45 markkaa, 28.03.1996 500.000,00 markkaa ja 09.05.1996 100.000,00 mk. Lain mukaan kun velallisella on useampia velkoja, niin hän voi kohdista maksunsa haluamaansa kohteeseen. Nyt kaikki nämä maksut oli kohdistettu takauksen kohteena olleisiin tuoteoikeuksiin. Näin olleen takaajat olivat maksaneet takauksistaan 1.001.444,45 markkaa. Konkurssihakemus on tämänkin johdosta väärä, koska takauksista oli maksettu yli miljoona markkaa ja toiseksi kaupat oli purettu joten takausvastuuta ei enää ollut olemassa. Lisäksi konkurssi edellyttää että saatava on selvä ja riidaton. Nyt saatava ei ollut selvä ja riidaton, koska kaupanpurkujen jälkeen loppuselvitystä ei oltu tehty. Lisäksi kauppojen purkutilanteessa Alavieskan Puurakenne Oy konkurssipesä oli velkaa PR-Teollisuus Oy:lle ja se olisi joutunut tässä tilanteessa hakemaan itsensä konkurssiin, mutta se haki väärillä tiedoilla PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin ja asiassa antoi käräjäoikeudelle väärän lausuman ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja varatuomari Paavo M. Petäjä. Lisäksi asiassa antoi käräjäoikeudelle lausuman PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja konkurssiinhakija eli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä.

Varatuomari Paavo M. Petäjästä tehtiin rikosilmoitus ja rikostutkintapyyntö, mutta Oulun KRP jätti asian tutkimatta. Konkurssivalvonnassa Alavieskan Purakenne Oy:n konkurssipesä valvoi saatavansa kauppojen purkuna, mikä osoittaa sen, että kaupat oli varmasti purettu, mutta poliisi jätti tutkimatta asiat.

Pesänluettelon vannontatilaisuudessa silloinen asianajaja ja nykyinen varatuomari Asko Keränen oli läsnä ja kuuli samoin kuin syyttäjä Sulo Heiskari, että kaupat oli purettu ja konkurssi oli laiton. Tilaisuuden jälkeen Asko Keränen pyysi valtakirjat jotta hän voi hoitaa asian eli valituksen Vaasan Hovioikeuteen, koska kaupat oli purettu ja konkurssi oli laiton. Heino Virran avoin asianajovaltakirja asianajaja Asko Keräselle todisteena asiassa. Asianajaja Asko Keränen jätti valituksen tekemättä ja niin PR-Teollisuus menetti valitusmahdollisuuden asiassa.

Liite S

1. väärillä tiedoilla tehty konkurssihakemus
2. varatuomari Paavo M. Petäjän lausuma konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle illman asianomaisten suostumusta ja valtakirjoja
3. Varatuomari Paavo M. Petäjän tunnustus ettei hänellä ole ollut konkurssiasiassa toimeksiantoa
4. kuititi maksusuorituksista
   19.06.1995 401.444.45
   28.03.1996 500.000,00
   09.05.1996 100.000,00
5. Hakijan eli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän lausuma konkurssiasiassa konkurssiinhaettavan eli PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja ilman toimeksiantoja
6. Rikostutkintapyyntö varatuomari Paavo M. Petäjästä
7. asianajaja Asko Keräsen selvitys kauppojen kauppojen purusta Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle
8. Heino Virran antama avoin asianajovaltakirja asianajaja Asko Keräselle.
9. Sähköpostiviesti, jossa asianajaja Asko Keränen tunnustaa, että hän jätti valituksen tekemättä.

Konsultti Stig Weckström luovutti yli 30 miljoonan markan tilauskannan veloituksetta Vieskan Elementti Oy:lle. Tilauskannan jokaisesta kauppasopimuksesta kirja liitteenä. Aalvieskan kunta maksoi konsultti Weckströmille tilauskannan luovuttamisesta 88 495, 00 markkaa.

Liite T

1. todistus tilauskannan suuruudesta, yli 30 miljoonaa markkaa
2. Anne Sormusen kirjallinen todistus tilauskannan luovutuksesta konsultti Stiw Weckströmille
3. Stig Weckstromin lasku Vieskan Elementti Oy:lle tilauskannan luovutuksesta
4. Alavieskan kunta oli Vieskan Elementti Oy.n osakas ja maksoi konsultti Stig Weckströmille Vieskan Elementti Oy:n lasku 10.7.1996

Aalvieskan Puurakenne Oy haki tuomion takaajia vastaan, mutta takaajia ei kutsuttu oikeudenkäyntiin, vaan heitä edusti oikeudessa ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja Veli Päivikkö Ky:stä asianajaja Sampsa Teittinen.

Liite U

1. Ylivieskan käräjäoikeuden arkistopäiväkirja ratkaisu 28.06.1995

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä teki kolmen takaajan kanssa Markku Kosken, Jouni Remeksen ja Kari Konun kanssa sopimuksen 450 000 markan takaussummasta 23.6.1997. Heino Virta ei tehnyt sopimusta eikä Erkki Aholta edes kysytty asiasta. Yhteisvastuullisessa takauksessa sopimuksen jälkeen takaussumma olisi pitänyt tulla kaikille samansuuruiseksi. Erkki Aholta ja Heino Virralta perittiin ulosotossa täyttä summaan useita vuosia sopimuksen tekemisen jälkeen.

1. Sopimus yhteisvastuullisen takauksen maksusta, maksu muuttui yhteisvastuullisessa takauksessa kaikille saman suuruiseksi eli 150 000 markkaa henkilöltä
2. Erkki Aholta perittiin kuitenkin ulosotossa 1.329.960,25 euroa vielä sen jälkeenkin kun sopimus oli tehty

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän hoitaja Hannu Maskonen vaati Erkki Ahoa lopettamaan asioiden penkomisen ja maksamaan hänelle 10 000 markkaa, nin hän ei hae Erkki Ahoa henkilökohtaiseen konkurssiin. Erkki Aho sanoi, että hän on varmasti oikeassa eikä lopeta asioiden penkomista.

Asianajaja Hannu Maskonen haki suoritustuomion Erkki Aholle. Syyttäjänä asiassa oli Sulo Heiskari. Asianomistaja numero 1 oli Marita Pankki Oy. Merita Pankin johtaja Mauri Ylitalo todistaa, ettei hän ole tiennyt suoritustuomion hakemisesta Merita Pankin nimissä mitään ja Erkki ja Eila Aho ovat hoitaneet asunto- ja muutkin lainavastuunsa moitteettomasti. Syytteenn asiassa laati syyttäjä Petri Oulasmaa ja syyttäjänä toimi Sulo Heiskari. Mitään saatavaahan ei todellisuudessa ollut olemassa, koska kaupat oli purettu.

Liite XYZ

1. Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio, jossa syyttäjänä on esteellinen Sulo Heiskari ja asianomistajan Merita Pankki Oy pankinjohtaja Mauri Ylitalon tietämättä.
2. Pankinjohtaja Mauri Ylitalon todistus asiassa

Hannu Maskonen haki Erkki Ahon henkilökohtaiseen konkurssiin, koska Erkki Aho ei lopettanut asioiden penkomista. Sen jälkeen Hannu Maskonen putosi parvekkeelta ja kuoli. Suomenmaan uutisoi asiasta 8.8.2001

1. Hannu Maskosen kuolemasta uutinen Suomen maassa 8.8.2001

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä myi koneet, laitteet ja kaluston Luxemburgilaiselle International Timber Company S.A:lle. Ostajat Hendrik Rienstra ja Richard Rensta olivat USA:ssa syytettunä rahanpesusta. Henrikille vaadittiin 210 vuoden vankeustuomiota ja Richardille 190 vuoden tuomiota. Henrik kuoli ennen oikeudenkäyntejä, mutta Ricahrd tuomittiin lyhyempään vankeustuomioon.

Myöhemmin toimintaa alettiin pyörittämään International Timber Company Finland Oy:n toimesta, omistajina Henrik ja Richard Rienstra. Yhtiö ajettiin konkurssiin ja konkurssipesän hoitaja Antti Kejo laittoi ITC Finland Oy:n konkurssipesään ITC SA:n koneet ja laitteet. TE-keskuksen lakimies sanoi velkojainkokouksessa, että näin parannetaan konkurssipesän tulosta. Antti Kejo jätti konkurssipesästä pois Erkki Ahon 178 120 markan saatavan.

ITC Oy haettiin erikoisella tavalla konkurssiin. Kun Erkki Ahon oli savustettu pois ITC Finland Oy:stä kirjassa Olet Maamme Armahin Suomen esitetyllä tavalla, niin yhtiötä tuli konsultoimaan yhtiöstä erotettu PR-Teollisuus Oy:n entinen toimitusjohtaja Stig Weckström, jota me pidimme Kera Oy:n saattohoitajana. Weckström teki kassavirta-analyysin ja katsoi milloin oli oikea aika ajaa yritys konkurssiin. Yritys haettiin konkurssiin torstaipäivänä ja perjantaipäivänä yrityksen tilille tuli rahasumma, joka olisi estänyt konkurssin. Asianajaja Antti Kejo ja asianajaja Asko Keräenen olivat sopineet asiasta, että ITC Finland Oy:tä ei ajeta konkurssiin, mutta asianajaja Antti Kejo rikkoi sopimuksen.

Liite

1. kauppasopimus rahanpesijöiden kanssa
2. asianajaja Asko Keräsen kirje asianajaja Antti Kejolle,mikä todistaa Kejon rikkoneen sopimuksen.
3. Erkki Ahon kirje Suomen Asianajajaliitolle
4. Todistus rahanpesusta
5. pöytäkirja missä Erkki Ahon todistaa, ettei konkurssipesässä olevat koneet ja laitteet kuulu konkurssiin haetulle ITC:lle, velkojien kokouksen pöytäkirja
6. todistus Erkki Ahon 178 120 markan saatavasta, jonka asianajaja Antti Kejo jätti pois konkurssiveloista

Kalajoella 14-09.2015

Erkki Aho

Kalajoen kaupunginvaltuutettu 7.s kausi

toimitusjohtaja

Konsulttitoimisto Erkki Aho Ky