tiistai 31. maaliskuuta 2009

Vastaus turvaamistoimiasiassa



















Raahen käräjäoikeus
käräjätuomari Timo Tammiketo
Sovionkatu 1
PL 85
92100 RAAHE
Vastaus turvaamistoimiasiassa T09/428

En hyväksy Mikko Kovalaisen turvaamistoimihakemusta ja vastustan jyrkästi Kovalaisen esittämiä vaatimuksia ja asian käsittelyä uudestaan Raahen käräjäoikeudessa. Pidän Kovalaisen turvaamistoimihakemusta erittäin erikoisena, koska siinä nimitellään minua, Erkki Ahoa, erään toisen henkilön rikoskumppaniksi ja annetaan tietoisesti ja tarkoituksellisesti vääriä tietoja muun muassa tamperelaistuneesta ladyistä ja monista muista henkilöistä ja asioista ilman todistusaineistoa. Erikoinen on myös Kovalaisen vaatimus siitä, ettei vastapuolelle anneta tilaisuutta tulla kuulluksi.
En lainkaan ihmettele sitä, että Mikko Kovalaiselle on määrätty esiintymiskielto useaan hovioikeuteen ja vielä useampaan käräjäoikeuteen.

Mikko Kovalainen on esittänyt todistusaineistona Oulun KRP:n päällikön Leila Melanderin tutkimattajättämispäätöksen 21.11.2008 2400/S/10357/08. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on siirtänyt asiakokonaisuuden 26.03.2009 Dnro OKV/1454/1/2008 valtakunnansyyttäjäviraston tutkittavaksi.

Mikko Kovalaisen toimista on menossa KRP:n uudet rikostutkinnat. Todisteena KRP:n talousrikosyksikön päällikön Tapio Kalliokosken sähköposti 12.3.2009
----- Original Message -----
From: "Kalliokoski Tapio" <tapio.kalliokoski@poliisi.fi>
To: "Erkki Aho" <e.ahoky@kotinet.com>
Sent: Thursday, March 12, 2009 12:36 PM
Subject: Vast:Eilinen puhelinkeskustelu
Erkki Aho

Mikäli asianomistajat katsovat, ettei komisario Tornberg voi toimia heidän .......

TAPIO KALLIOKOSKI Rikostarkastaja Kriminalinspektör Head of Financial CrimesLinjanjohtaja LinjechefKeskusrikospoliisi Centralkriminalpolisen National Bureau ofInvestigation PL 285 PB 285 P.O.BOX 28501301 VANTAA FI-01301 VANDA FI-01301 VANTAA(071) 878 6566 +358 71 878 6566 +358 71 878 6566fax (071) 878 6676 fax +358 71 878 6676 fax +358 71 878 6676tapio.kalliokoski@poliisi.fi Tämä sähköpostiviesti voi sisältää luottamuksellista ja/tai salassa pidettäväätietoa ja sen on tarkoitettu vain nimetyille vastaanottajille. Jos olet saanuttämän viestin vahingossa, ole hyvä ja ilmoita siitä heti tämän viestinlähettäjälle sähköpostitse ja hävitä omista sähköposteistasi viesti ja senmahdolliset liitteet. Kiitos yhteistyöstä.

Turvaamistoimi on käsitelty jo aikaisemman oikeudenkäynnin yhteydessä Raahen käräjäoikeudessa. Raahen käräjäoikeus käsitteli asiaa torstaina 21.8.2008 valmisteluistunnossa ja hylkäsi varatuomari Mikko Kovalaisen vaatimukset hukkaamiskiellosta ja vakuustakavarikosta. Myös Kovalaisen vaatima Ahon mielentilatutkimus sai Raahen käräjäoikeudelta hylkäävän päätöksen. Raahen käräjäoikeus ei suostunut myöskään oikeuskäsittelyn siirtoon, jota varatuomari Mikko Kovalainen oli vaatinut. Varatuomari Mikko Kovalainen ei ilmestynyt valmisteluistuntoon lainkaan.

Kaiken lisäksi asiakokonaisuus on parasta aikaa Rovaniemen hovioikeuden käsittelyssä, jonne Mikko Kovalainen on lähettänyt myös aineistonsa 9.3. ja 11.3.2009. Rovaniemen hovioikeus on pyytänyt samassa asiassa lausumaa minulta, Erkki Aholta, samanaikaisesti. Oikeudenkäymiskaaren mukaan useat kanteet on käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä, jos ne johtuvat samasta perusteesta. Raahen käräjäoikeus ei voi ottaa asiaa tutkittavaksi, koska asiakokonaisuus on samanaikaisesti Rovaniemen hovioikeuden käsittelyssä.

Perusteena oikeudenkäymiskaari 18 luku 1-3§
18 LUKU (22.7.1991/1052)
Samassa oikeudenkäynnissa käsiteltävistä kanteista ja väliintulosta riita- asiassa
1 § (22.7.1991/1052)
Kantajan samaa vastaajaa vastaan samanaikaisesti nostamat useat kanteet on käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä, jos ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta.
2 § (22.7.1991/1052)
Kantajan useita vastaajia vastaan tai usean kantajan yhtä tai useampaa vastaajaa vastaan samanaikaisesti nostamat kanteet on käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä, jos ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta.
3 § (22.7.1991/1052)
Jos vastaaja nostaa kantajaa vastaan kanteen, joka koskee samaa tai samaan yhteyteen kuuluvaa asiaa kuin alkuperäinen kanne taikka sellaista saatavaa, jota voidaan käyttää kuittaukseen (vastakanne), kanteet on käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä.

Todisteena Rovaniemen hovioikeuden lausumapyyntö 12.3.2009 Diaarinumero R08/974 Kovalaisen hovioikeudelle 9.3. ja 11.3.2009 toimittama turvaamistoimihakemukseksi otsikoitu hakemus.

Katson, että Mikko Kovalainen käyttää tietoisesti väärin Suomen oikeusjärjestelmää ja aiheuttaa toiminnallaan yhteiskunnalle ja sen kansalaisille suurta taloudellista vahinkoa. Tällaisen toiminnan on mahdollistanut muun muassa Ylivieskan poliisi Raimo Ollila, joka toimi asiassa esteellisenä tutkinnanjohtajana. Katso apulaisoikeuskanslerin päätös tutkinnanjohtajan esteellisyydestä

Mikko Kovalaisen oikeuslaitoksen väärinkäytön on mahdollistanut myös syyttäjä Esa Mustonen, joka toimi esteellisenä syyttäjänä edellisenä Raahen käräjäoikeudenistunnossa, jossa käsiteltiin Mikko Kovalaisen asiaa. Katso
Korkeimman oikeuden päätös syyttäjän esteellisyydestä

sekä selostus syyttäjän esteellisyydestä
Syyttäjän esteellisyys

Tutkinnanjohtajan ja syyttäjän esteellisyyteen vaikuttavat nämä asiat

PR-talojen markkinoilta poistaminen
Erikoinen isänpäivä - tapon yritys
Huippuälykästä ja salamannopeaa toimintaa
DVD-dokumnettin youtubessa

Edellisessä istunnossa Mikko Kovalaisen oikeuslaitoksen väärinkäytön mahdollisti käräjätuomari Jyrki Määttä toiminnallaan. Katson, että hän toimi puolueellisesti ja esti minua ihmisoikeussopimuksen artiklan 1 d vastaisesti kuulustelemasta vastapuolen todistajaa. Katso 1 d kohta: d. oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat.Asian voi tarkistaa Raahen käräjäoikeuden todistajalausuntojen nauhoituksesta.

Pidän erikoisena sitä, että Mikko Kovalaisen todistajia kuultiin puhelimitse, mutta Erkki Ahon todistajia ei kuultu. Pidän erikoisena myös sitä, että Mikko Kovalaisen todistaja oli unohtanut mitä hänen piti sanoa ja Mikko Kovalainen kysyi puhelinkuulustelussa todistajalta, että "voinko auttaa?"Käräjäoikeuden tuomarin puolueellisuuden ja tarkoitushakuisuuden voi todistaa kolme oikeudenistunnossa läsnäollutta henkilöä. Käräjätuomari Jyrki Määttä jätti oikeudenkäyntiväittämäni käsittelemättä todeten ettei sillä ole menestymisen mahdollisuuksia. Menettely oli todella törkeää. Hän jätti myös Mikko Kovalaisen toimintaa koskevan todistusaineistoni asiassa huomioonottamatta. Katso

Hovioikeusasetuksen 23 §:n 2 momentissa on säädetty, että hovioikeuden on ilmoitettava valtioneuvoston oikeuskanslerille alioikeuksien valvonnassa tietoonsa tulleista seikoista, jotka
saattavat johtaa virkasyytteen nostamiseen hovioikeudessa.

Rikoslain 40 luvun 10 §:n mukaan jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin luvun 5 § 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatominnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuuden rikkomisesta varoituskeen tai saakkoon.

Rikoslain 40 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään, hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Valtion virkamieslain 14 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Lain 45 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan myös tuomariin.

Korostan edelleen, että olen parasta aikaa tekemässä vastinetta samasta asiasta Rovaniemen hovioikeuteen. Tämä Raahen käräjäoikeudelle tehty vastine on vain osa siitä vastineesta minkä teen Rovaniemen hovioikeudelle.

Vaatimus Raahen käräjäoikeudelle ( asia siirtynee Rovaniemen hovioikeuden käsiteltäväksi): Vaadin oikeutta määräämään Mikko Kovalaisen maksettavaksi tämän vastineen tekemisestä 1200 euroa.

Koska asiat ovat samanaikaisesti KRP:n tutkinnassa, oikeuskanslerin ja valtakunnansyyttäjän tutkittavana niin lähetän tämän vastineen myös heille tiedoksi ja toimenpiteitä varten. Lähetän tämän vastineen tiedoksi ja toimenpiteitä varten myös oikeusministeri Tuija Braxille ja eduskunnan perustuslakivaliokunnalle sekä hallintovaliokunnalle jotta he saavat käytännön kuvan siitä millaista on Suomen poliisin ja oikeuslaitoksen toiminta ja mistä toiminnan kulut muodostuvat. Parantamisen varaa on todella järkyttävän paljon. Yhteiskunnan kannalta katsottuna Mikko Kovalainen olisi pitänyt pidättää ja vangita jo ajat sitten, mutta tämä on oikeusvaltio Suomi.

Kalajoella 31.3.2009 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

sunnuntai 29. maaliskuuta 2009

Törkeä ihmisoikeusrikos


















Päivi Hirvelä valtakunnansyyttäjävirastosta nimitettiin Matti Pellonpään tilalle Euroopan Ihmisoikeusoikeustuomioistuimeen tuomariksi 27.6.2006 erikoisella valintamenettelyllä ja väärillä tiedoilla. On syytä epäillä, että Päivi Hirvelä nimitettiin tuomariksi Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen estämään suomalaisten oikeudensaanti Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimessa.

Minulla on todistusaineisto tälle väitteelle EIT:n päätöksessä 21.5.2007 Valitusnumero 23819/05 Aho v. Suomi. Olen tehnyt Päivi Hirvelästä rikostutkintapyynnön poliisiministeri Anne Holmlundille ja olen pyytänyt Holmlundia toimittamaan minulle virka-apupyynnöstä kopion. Asiahan kuuluu Strassbourgin poliisin tutkittavaksi. Poliisiministeri Anne Holmlund ei ole vastannut pyyntööni eikä ole antanut minkäänlaista vastausta rikostutkintapyyntööni. Lain mukaan ministerin on vastattava minulle ja minun on saatava rikostuktintapyyntööni virallinen päätös. Ministerin toimintaa valvoo oikeuskansleri Jaakko Jonkka. Pyydän oikeuskansleria selvittämään ministeri Anne Holmlundin toiminnan.

Ministeri Anne Holmlund on vannonut tuomarin valan.

Tuomarinvalan kaava on säilynyt muuttamuttomana vuodesta 1734.
"Minä N. N. lupaan ja vannon Jumalan ja hänen pyhän evankeliuminsa kautta (vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta), että minä parhaan ymmärrykseni ja omantuntoni mukaan kaikissa tuomioissa tahdon tehdä ja teen oikeutta niin köyhälle kuin rikkaallekin ja tuomitsen Jumalan ja [Ruotsin] lain ja laillisten sääntöjen mukaan: etten koskaan minkään varjolla lakia vääristele enkä vääryyttä edistä sukulaisuuden, lankouden, ystävyyden, kateuden ja vihan tahi pelon tähden taikka lahjan ja antimien tahi muun syyn takia, enkä syytöntä syylliseksi taikka syyllistä syyttömäksi tee. Minä en myöskään ennen tuomion julistamista enkä sen jälestä ilmaise oikeutta käyville enkä muille niitä neuvotteluita, joita Oikeus suljettujen ovien takana pitää. Kaiken tämän tahdon täyttää ja täytän uskollisesti, rehellisenä ja totisena tuomarina, ilman kavaluutta ja juonia, niin totta kuin Jumala minua auttakoon ruumiin ja hengen puolesta."

Päivi Hirvelä valittiin tuomariksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Ulkoministeriön tiedote 204/2006, 27.6.2006 on seuraava : Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous valitsi tiistaina 27. kesäkuuta Päivi Hirvelän tuomariksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuolten luvun mukainen määrä tuomareita. Tuomarit valitaan kuuden vuoden määräajaksi, jonka jälkeen uudelleenvalinta on mahdollinen. Tuomareiden toimikausi päättyy heidän täyttäessään 70 vuotta.Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomen nykyiselle tuomarille Matti Pellonpäälle on myönnetty ero 1. tammikuuta 2007 alkaen hänen siirtyessään takaisin Suomeen. Hirvelä hoitaa edeltäjänsä tointa tämän toimikauden päättymiseen eli 31. lokakuuta 2010 saakka.Mikäli ihmisoikeussopimuksen 14 pöytäkirja tulee voimaan Hirvelän toimikaudella, hänen toimikautensa pitenee yhteensä yhdeksäksi vuodeksi.

Diplomi-insinööri Jali Raita kirjoittaa Promerit-sivuilla näin

Päivi Hirvelän valitseminen EIT:n tuomariksi on törkein ihmisoikeusloukkaus Suomessa viime aikoina. Ihmisoikeudet ovat yksilön oikeuksia yhteiskuntaa vastaan. Nyt yhteiskuntamme korkeimmat laillisuusvalvontairanomaiset, joiden tekemisista juuri valitetaan Euroopan ihmisoikeustumioistuimeen, eli KKO:n, KHO:n presidentit, Koskelo ja Hallberg ja myöskin valtioneuvoston oikeuskansleri Paavo Nikula, jonka tulisi kaikkea laillisuutta valvoa Suomessa, ovat valinneet laillisuuvalvontaorganisaatiosta eli valtakunnansyyttäjänvirastostasta valvojan itselleen eli tuomariksi valtionsyyttäjä Päivi Hirvelän.

Jali Raidan kirje

René van der LINDEN
2006-10-27
President of the Parliamentary Assembly
Parliamentary Assembly Council of Europe
Avenue de l’Europe
67075 Strasbourg Cedex

LYHENNELMÄ SUOMEKSI KIRJEESTÄ PVM 27.10.2006
René van der LINDENille
Dear Sir,Ref.; MAY DAY CALL from Finland.
The election on 27th of June 2006 of Ms. Päivi Hirvelä to become a judge at the European Court of Human Rights.

HÄTÄHUUTO SUOMESTA
Päivi Hirvelän valinta 27.06.2006 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomariksi.Päivi Hirvelän valinta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomariksi tulee peruuttaa ja rikoksiin syyllistyneet saattaa oikeuteen ja rangaista seuraavin perustein Päivi Hirvelä on antanut vääristeltyä tietoa CV:ssään, joka voidaan katsoa rikokseksi Suomessa ja Strasbourgissa.

Valintapaneelin jäsenten on täytynyt tietää virheistä ja heidän on täytynyt toimia yhdessä osallistuen rikokseen. Useimmat valintapaneelin jäsenistä ovat olleet esteellisiä ja heillä ei ole ollut oikeutta valita ja ehdottaa ehdokkaita. Valintapaneelilla ei ole ollut oikeudellista asemaa valita ja ehdottaa ehdokkaita. Voidaan myös perustellusti väittää, että ulkoasiainministeriöllä ei ole ollut oikeutta ehdottaa kolmea ehdokasta tuomioistuimeen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin peittää 46 maata ja 800 miljoonaa ihmistä ja on siten kolmanneksi suurin oikeudellinen yhteisö maailmassa Kiinan ja Intian jälkeen.

Ei siis ole mikään vähäpätöinen asia, ketkä ovat tuomareina EIT:ssä, mikä on heidän moraalinsa, tietonsa ja kokemuksensa laista ja erityisesti ihmisoikeuksistaPäivi Hirvelä on kirjoittanut CV:ssään olleensa tuomarina 9 vuotta ja syyttäjänä 16 vuotta eli yhteensä 25 vuotta. Hirvelä kertoo olleensa apulaistuomarina ensimmäistä kertaa 1 elokuuta 1982 alkaen. 1982 plus 25 vuotta ja päädymme vuoteen 2007. Hakemus on tehty 21.2.2006 ja elämme edelleen vuotta 2006, eli jokin on pielessä.

Hirvelä väittää siis olleensa tuomarina 9 vuotta. Tämä ei ole totta. Hän ollut asiakirjojen mukaan ylimääräisenä, tai määräaikaisena tuomarina vain 26 kuukautta ja 29 päivää. Hirvelä kertoo olleensa "assistant Judge" Kouvolan hovioikeudessa. 1.elok.1982- 31 elok 1990. Mitään apulaistuomarin virkaa ei Suomessa ole edes olemassa vaan Hirvelä on ollut vain viskaali eli esittelijä, jonka oikea käännös olisi "Rapporteur, " Referendary", "Senior secretary of the court of appeal", reporting clerk" tai "judicial secretary of a court of appeal".

Hirvelä kertoo hakemuksessaan olleensa 16 vuotta syyttäjänä. Myöskään tämä ei pidä paikkaansa. Kun kaikki lomat, virkavapaudet jne vähennetään, niin voidaan todeta, että Hirvelä on ollut syyttäjänä 11 vuotta ja 10 kuukautta tai 12 vuotta ja yksi kuukausi laskentatavasta riippuen jättäessään hakemuksensa helmikuussa 2006.

Epäilemättä Hirvelä on antanut virheellistä tietoa hakemuksessaan yhteen Euroopan korkeimpaan tuomarin virkaan.

Valintapaneelin jäsenten olisi pitänyt hylätä Hirvelän hakemus heti, elleivät he ole osana rikollista suunnitelmaa, sillä se ovat kaikki juristeja, ja he ovat tienneet, ettei Hirvelä ole ollut koskaan vakituisena tuomarina eikä Suomessa edes ole "Assistant Judge " tai "apulaistuomarin" virkaa.Minulle on edelleen epäselvää se, miten valintapaneeli on asetettu, koska en ole saanut pyytämääni selvitystä ulkoasiainministeriöltä. Valtioneuvoston ohjesäännön 6§" määrittelee sen, kuinka ko toimikunta, valintapaneeli olisi pitänyt asettaa. Näyttää siltä, että näin ei ole menetelty.

Valintapaneelin jäsenillä: oikeuskansleri Paavo Nikulalla, KKO:n presidentti Pauliine Koskelolla, KHO:n presidentti President Pekka Hallbergilla, oikeusministeriön kansliapäällikkö Kirsti Rissasella, UM:n oikeudellisen osaston päälliköllä Irma Ertmanilla ja sihteeri Camilla Busck-Nielsenilla .... olisi pitänyt olla sivutoimilupa, jota heillä ei ole ollut. Laki on erittäin tiukka tässä erityisesti tuomareille Koskelo ja Hallberg. Sivutoimilupaa he eivät olisi mahdollisesti saaneet, koska he olivat asiassa esteellisiä.Valintapaneelin jäsenet tulevat julkiselta sektorilta, jossa kaikki ihmisoikeusloukkaukset tehdään. Tämä on sietämätöntä.

Erittäin sietämätöntä on korkeimpien oikeuksien presidenttien Koskelon ja Hallbergin sekä kansleri Nikulan osallisuus. Nämä sekä Nikulan apulainen Jonkka että eduskunnan oikeusasiamies Paunio ja tämän apulaiset ovat suurimmat ihmisoikeusloukkaajat Suomessa. Käytännössä kaikki oikeusjutut päätyvät Suomessa korkeimpiin oikeuksiin. Nikulalla on suurin oikeudellinen valta Suomessa, sillä hän kontrolloi hallituksen ja presidentinkin toimia sekä tuomioistuimia ja koko virkakoneistoa. Sama koskee hieman pienemmässä määrin Pauniota. Jos Nikula ja Paunio sekä virastonsa toimisivat oikein ja tehokkaasti, Suomesta ei tarvitsisi lähettää yhtään valitusta EIT:hen.

Valintapaneelin jäsenet ovat tienneet, että EIT:ssä on naiskiintiö ja vajetta naistuomareista. Jos kolmen kandidaatin joukossa on yksi nainen, jonka suositukset on leivottu hyviksi, niin hän tulee valituksi.Hakijoina oli kaksi muut naista: dosentti, OTT Laura Ervo ja professori, OTT Johanna Niemi-Kiesiläinen. Molemmilla oli parempi pätevyys ja tiedot sekä kokemus erityisesti ihmisoikeuksissa vieraissa kielissäkin kuin Hirvelällä.
Hirvelän kokemus erityisesti ihmisoikeuksien alalla on lähes nolla verrattuna kahteen muuhun naishakijaan. Paras hakija tällä suhteessa on professori, OTT Martin Scheinin. Ei voi välttyä ajatukselta, että oikeuskansleri Paavo Nikulalla, KKO:n presidentti Pauliine Koskelolla, KHO:n presidentti Presidentti Pekka Hallbergilla on ollut tarkoitus saada "oma nainen" EIT:hen, ja he ovat siinä onnistuneet, lobbaamaan tukea virheellisille päätöksilleen ja ihmisoikeusrikkomuksilleen.

Pääministeri Vanhanen tietää, että valintamenettelyt kansainvälisiin tuomarintehtäviin ovat remplaÇant, ja hän asettikin 12.08.2005 työryhmän selvittämään tilannetta ja tekemään ehdotukset lain muutoksiksi. Puheenjohtajaksi tuli kansleri Nikula. Nikula ei olisi saanut osallistua tähän työhön, sillä hänelle kuuluu koko virkakoneiston valvonta ja myös tämä työryhmä. Eli Nikula valvoo omia tekemisiään ja jälleen on harkitusti loukattu vallan kolmijakoa kohtaan. Työryhmän raportin olisi pitänyt tulla valmiiksi 30.4.2006. Työryhmä sai jatkoaikaa ja sopivasti ehti "vanhan systeemin " aikana valita ehdokkaat EIT:hen. Raportti on nyt painatuksessa.

Hirvelän nimikirjanotteesta selviää muitakin virallisen laillisuusvalvonnan mädännäisyyksiä. Hirvelä on ollut erilaisissa kilpailevissa tehtävissä hallinnossa. Hän on ollut viskaalina hovioikeudessa ollessaan saman oikeuspiirin alioikeudessa määräaikaisena tuomarina. Hän on ollut julkisena oikeusavustajana ollessaan samalla määräaikaisena tuomarina alioikeudessa. Hän on ollut julkisena oikeusavustajana ollessaan samalla viskaalina hovioikeudessa. Hän on ollut syyttäjänä ollessaan myös määräaikaisena tuomarina alioikeudessa. Hän on ollut valtionsyyttäjänä ollessaan esittelijänä eduskunnan oikeusasiamiehen toimistossa.

Lain mukaan määräaikaisen tuomarin virka tulee julistaa hakuun, jos määräaikaisuus on pidempi kun yksi vuosi. Tätä kierretään sillä että määräaikaisuudet ovat lyhyempiä vaikka yhteensä kestävätkin yli vuoden. "Sopiva" tuomari saadaan tekemään "likainen" tuomio "laillisesti". Hirvelän lyhin määräaikaisuus on ollut yksi päivä. Hirvelällä on ollut ainakin 9 sivutointa, joihin hänellä ei ole ollut lupaa, "kuutamourakointia" siis, Euroopan ihmisoikeussopimuksen Protokolla No. 11 Artikla 21 edellyttää mm, että EIT :n tuomarilla on korkea moraali, jota Hirvelällä tuskin on.

Koska käsillä oleva juttuun ovat sotkeutuneet Suomen korkeimmat laillisuusviranomaiset, juttu voidaan tutkia vain ulkomailla. Myös ministeri Tuomiojan osuus tulee selvittää, sillä hän on kolmen ehdokkaan listan toimittanut.Suomi on paljon korruptoituneempi yhteiskunta kuin yleisesti tiedetään. Ihmisoikeusliiton hallituksessa istuu mm Pentti Arajärvi Tarja Halosen aviopuoliso. Tuskinpa Arajärvi etsii törkeitä ihmisoikeusloukkauksia Tarja Halosen maasta?
Tranparency Internationalin Suomen toimipisteen johtokunnan puheenjohtajana on Turun kihlakunnan johtava syyttäjä Antti Pihlajamäki, jonka jo viran puolesta tulisi paljastaa yhteiskunnallinen korruptio. Hirvelän kokemus on virallisen laillisuusvalvonnan piiristä, jossa hän on tehnyt sekalaisia töitä. Nyt hän on vuodesta 1999 alkaen valtionsyyttäjänä. Vuoden 2005 hän oli kokonaan virkavapaalla ja kuluvan vuoden myös lähes kokonaan. Julkisuudessa ei ole näkynyt mitään syyttämistehtävää, jossa hän olisi loistanut. Hirvelä ei ole Suomen "carladelponte". Hirvelä asuu Lahdessa, josta työmatka virkapaikalle Albertinkadulle Helsinkiin vie parisen tuntia, poikkeuksellista Suomessa ja fyysisesti rasittavaa, jos joutuu tämän joka arkipäivä tekemään.

EIT:n tuomareita valittaessa valintaa ei tulisi kohdistaa virallisen laillisuusvalvonnan piiiristä tuleviin, jossa ihmisoikeusloukkaukset tehdään, ja henkilöt ovat jo valmiiksi ryvettyneitä. Kahdeksan hakijan joukossa kaksi tuli virallisen laillisuusvalvon piiristä. Muut kuusi eivät olleet niin ryvettyneitä. Puhtaina voisi pitää niitä, jotka tulevat yliopistomaailmasta kuten Ervo, Niemi-Kiesiläinen ja Scheinin.Tämä on nyt hätähuuuto Suomesta.Jos kansaivälinen yhteisö nyt epäonnistuu viemään käsillä oleva juttu oikeuteen ja estämään Hirvelän siirtyminen EIT:hen, niin se vähäinenkin luottamus EIT:hen on mennyttä, joka siitä vielä on jäljellä.

Jali Raita, diplomi-insinööri
MAY DAY CALL from Finland.
The election on 27th of June 2006 of MS Päivi Hirvelä to become a judge at the European Court of Human Rights

torstai 26. maaliskuuta 2009

Kihlakunnansyyttäjä Ilpo Lehto



Aikanaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajana toiminut Heino Virta on 14.8.2008 tehnyt rikostutkintapyynnön TU8570/S/105/09, jossa hän on pyytänyt selvittämään ovatko Sulo Heiskari, Raimo Ollila, Eero Klemetti ja Tapio Mäkelä syyllistyneet rikokseen PR-talojen konkurssivyyhdessä. Kihlakunnansyyttäjä Ilpo Lehto on tehnyt 18.3.2009 päätöksen 09/380 asianumero R09/343. Päätöksen mukaan asiassa ei ole syytä epäillä rikosta eli esitutkintaa ei suoriteta.

Ilpo Lehto on ollut Ylivieskan käräjäoikeuden käräjätuomarina ja käsitellyt PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiaa 23.4.1996 asianumero 96/5. Syyttäjä Ilpo Lehto on näinollen tehnyt 18.3.2009 päätöksen asiassa esteellisenä.

Kysymys on näistä asioista

PR-talojen markkinoilta poistaminen

Syyttäjän esteellisyys

Rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa

Ylivieskan poliisille Raimo Ollilalle rikostutkintapyyntö on tehty ajoissa. Heino Virta on tehnyt tutkintapyynnön 15.3.1997. Erkki Aho on täydentänut tutkintapyyntöä 23.3.1997.
Raimo Ollila on tehnyt seuraavat tutkimattajättämispäätökset: 26.6.1997 6870/5406/1997, 9.10.1997 6870/R/891/1997 S/10109/2001, 13.8.2002 6870/S/10109/2001, 13.8.2002 S/10456/2002, 3.1.2002 R/1690/2002

Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelälle on tehty tutkintapyynnöt 20.8.1997 ja 8.12.1997. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätös 10.1.1998 2521/R/37/1997. Varatuomari Jorma Herttuaisen tekemät tutkintapyynnöt on tehty 22.5.1998 Tapio Mäkelälle. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätöksen.

Eero Klemetti on tehnyt 10.7.2000 varatuomari Paavo M. Petäjän toimintaa koskevan tutkimattajättämispäätöksen, vaikka Petäjä tunnustaa rikoksen.

Päiväkirjamerkinnät kertovat

Erkki Aho on soittanut Raimo Ollille 28.4.1997 ja oli valmis viemään lisää todistusaineistoa. Raimo Ollila oli kieltäytynyt vastaanottamasta aineistoa, koska Virta oli lähettänyt runsaasti aineistoa. Ollilan mukaan nyt odotetaan pesänhoitajien lausuntoa. Asiaa tutkii Raimo Ollilan mukaan Esko Kinnunen.

29.4.1997 Heino Virta oli ollut yhteydessä Raimo Ollilaan. Heinon mukaan tutkimukset kohdistuvat nyt kokonaan vääriin asioihin. Nyt tukitaan yrityksen hallituksen toimintaa ja sitä, olisiko yritys pitänyt hakea konkurssiin huomattavasti aikaisemmin.

25.10.1997 Heino Virta faksasi minulle Kera Oy:n varatoimitusjohtajan allekirjoitaman kirjeen, jossa meitä syytettiin rahanpesusta. Meistä oli tehty täysin perusteeton rikosilmoitus KRP:lle kansainvälisestä rahanpesusta. Kirje oli lähetetty hallitusneuvos Sakari Arkiolle.

27.10.1997 Soitin Oulun KRP:lle Leinoselle, joka kertoi, että rikosilmoitus on osoittautunut vääräksi.

29.10.1997 Soitin Kera Oy:n kehityspäällikkö Veikko Anttoselle ja kysyin tilanteesta. Anttonen säihkähti tilannetta ja hoki hysterisesti "Nosta juttu, nosta juttu".

31.10.1997 Soitin Raimo Ollilalle, mutta hän kieltäytyi ottamasta minua vastaan. Kysymyksessä oli Alavieskan kunnan maksamat palkkiot 88 950 markkaaa konsultti Weckströmille siitä, että tämä luovutti PR-Teollisuus Oy:n tilauskannan Vieska-taloille, jonka osakas Alavieskan kunta oli.

21.1.1998 Heino Virta soitti ja kertoi olleensa turhaan Oulun KRP:n Leinosen puheilla.
17.2.1998 Kävin Oulun KRP:n päällikön Klemetin luona. Minun piti vääntää asioita rautalangasta. Sittenkään Klemetti ei halunnut ymmärtää, että PR-Teollisuus Oy:n konkurssi on laiton.

Teon juridista arviointia

Tutkinnanjohtajan esteellisyys
Esitutkintalain 16 §:ssä määritellään tutkinnanjohtajan esteellisyys: Tutkinnanjohtaja tai tutkija on esteellinen:
1) jos hän tai hänen lähisukulaisensa on asianosainen;
2) jos asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen;
3) jos hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) jos hän kuuluu sellaisen yhteisön, säätiön tai julkisoikeudellisen laitoksen hallitukseen, hallintoneuvostoon tai niihin rinnastettavaan toimielimeen, joka on asianosainen taikka jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; tai
6) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Katso apulaisoikeuskanslerin päätös tutkinnanjohtajan esteellisyydestä
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2002/20021694

Rikoslain 40 luvun 10 §:n mukaan jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin luvun 5 § 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatominnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuuden rikkomisesta varoituskeen tai saakkoon.

Rikoslain 40 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään, hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Valtion virkamieslain 14 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Lain 45 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan myös tuomariin.

Kihlakunnansyyttäjä, tutkinnanjohtaja Ilpo Lehdon toimintaa on syytä epäillä tahalliseksi, koska hän on itse rajannut tutkittavat rikokset vuosiin 1997-1998 ja 2003. Ilpo Lehdon olisi pitänyt tutkia myös kuka rikokset vanhensi. Syyttäjä Sulo Heiskarin tekojen osalta hänen olisi pitänyt saattaa asia selkeästi ja kiistattomasti laillisuusvalvojan tietoon. On syytä epäillä, että Ilpo Lehto on syyllistynyt rikosten peittelyyn ja rikollisten suojeluun, mikä rikoslain mukaan on rangaistava teko. Suomen valtio on korvausvelvollinen, koska Suomen viranomaiset ovat jättäneet rikokset tutkimatta. Asia menee oikeuskansleri Jaakko Jonkan kiireelliseen tutkintaan.

keskiviikko 25. maaliskuuta 2009

Korkeimman oikeuden jäsen Lauri Lehtimaja




Olen palauttanut korkeimpaan oikeuteen päätöksen H2007/154 antopäivä 13.10.2008 numero 2198. Esittelijänä on toiminut määräaikainen vanhempi oikeussihteeri Paula Helin ja asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Poutiainen, Jokela ja Sippo. Olen hakenut kaikkien väärien tuomioideni purkua korkeimmalta oikeudelta. Korkeimmalla oikeudella on ollut käytettävissään kaikki nämä tiedot

Korkeimman oikeuden jäsenillä oli päätöstä tehdessään tiedossa tutkinnanjohtajan esteellisyys, syyttäjän estellisyys, törkeä petos ja muut prosessissa tehdyt rikokset. Siitä huolimatta korkeimman oikeuden tuomarit ovat tehneet perustelemattoman kielteisen päätöksen.

Suomen perustuslain 21 §:n oikeusturva mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Oikeudenkäymsikaaren 24 luvun 4 §:n ja rikoslain 4 §:n 1 momentin mukaan tuomio on perusteltava. EIS: 6 artiklasta ilmenee oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Perusteluvalvollisuus ei suoranaisesti ilmene artiklan sisällöstä, mutta sitä on tulkittu ihmioikeustuomioistuimen oikeuskäsittelyssä siten, että myös tuomioiden perustelut on ilmoitettava. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen mukaan oikeuden päätökset on perusteltava.
Perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Seikat tarkoittavat näissä lainkohdissa tuomioistuimen ratkaisun perusteena olevia oikeustosiseikkoja. Tuomioistuimen on lainkohdan mukaan selostettava myös näyttökysymyksestä tekemänsä ratkaisu ja perusteltava se. Kun tuomioistuimen ratkaisu on useimmiten ensisijaisesti vastaus asiaosaisten jutun käsittelyn aikana esille tuomioon vaatimuksiin ja niiden perusteisiin, on perustelutkin kirjoitettava ottaen huomioon nämä asiaosaisten tarpeet.
Tuomioistuimen ratkaisun on siis annettava vastaus asianosaisten esittämiin vaatimuksiin ja niiden perusteisiin. Varsinkin hävinneen asiaosaisen kannalta on tärkeää tietää, mitkä seikat on arvioitu niin merkittäviksi, että tuomioistuin on päätynyt hänelle kielteiseen lopputulokseen. Kun tuomio on asianmukaisesti perustelut, hävinnyt asiaosainen pystyy ehkä paremmin hyväksymään tuomioistuimen tekemän ratkaisun. Nykyisen ajattelutavan mukaan tuomioissa ei ole tärkeää vain lopputulos vaan myös ne syyt, joilla tuomioistuin on päätynyt ratkaisuunsa eli ratkaisun perusteleminen. Tuomion perusteleminen on katsottu altistavan tuomioistuimet arvovallan menettämisen uhalle, sillä perustelujen julkituominen mahdollistaa myös tuomion arvostelemisen. Jos lopputulokseen johtaneita syitä ei tuoda julki, arvosteleminen on mahdotonta. Tuomioiden perusteleminen kaikissa oikeusasteissa on itsestään selvyys.

Rikoslain 40 luvun 10 §:n mukaan jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin luvun 5 § 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatominnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuuden rikkomisesta varoituskeen tai saakkoon.

Rikoslain 40 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen tosielle haittaa tai vahinkoa rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään, hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Valtion virkamieslain 14 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Lain 45 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan myös tuomariin.

Oikeudenkäymiskaaren 12 §:n mukaan jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.

Palautin korkeimman oikeuden päätöksen lainmukaiseen käsittelyyn. Korkein oikeus teki 1.12.2008 diaarinumero H2008/220 numero 2597 päätöksen, jonka esittelijänä on ollut määräaikainen oikeussihteeri Tero Mikkola ja asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Möller, Lehtimaja ja Bygglin.
Korkein oikeus teki jälleen perustelemattoman Suomen perustuslain, oikeudenkäymiskaaren, Euroopan Ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen vastaisen päätöksen.

On otettava huomioon, että Lauri Lehtimaja oli käsitellyt näitä asioita jo eduskunnan oikeusasiamiehenä. Kantelu 4.9.1999, 30.5.2001 2892/4/2000, 15.5.1998 Dnro 2679/4/96, 2.6.2000 679/4/00. Näinollen hän on ollut esteellinen käsittelemään asiaa.

Tuomarin esteellisyydestä
Suomessa riippumattomat tuomioistuimet käyttävät perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaan tuomiovaltaa. Tuomioistuinten riipumattomuus luo edelltykset perustuslain 21 §:n oikeudenmukaisen oikeudenkäynnille. Tuomistuimen puolueettomuus kuuluu oikeudenkäynnin perusedellytyksiin. Lakivaliokunnan mietintö 6/2001 vp ja HE 78/2000 käsittelee tuomarin esteellisyyttä. Esteellisyysperusteista säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä. Laki on vuodelta 1734. Tuomarin esteellisyyttä voidaan tulkita myös oikeudenkäymiskaaren ohella Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen sekä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen perusteella. Myös korkein oikeus on antanut useita ennakkoratkaisuja tuomarin esteellisyydestä.
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaan tuomari on esteellinen muun muassa seuraavissa tilanteissa:
- jos tuomari on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies,- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisellaan on asiassa osa,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisillaan on asiasta erinomaista hyötyä tai vahinkoa odotettavana,
- jos tuomari toisessa oikeudessa on ollu samassa asiassa tuomarina tai - jos tuomari jonkin oikeuden käskyläisenä on pättänyt jotakin siihen asiaan kuuluvaa.

Oikeuskanslerin on nyt ylimpänä lainvalvojana tutkittava korkeimman oikeuden jäsenten toiminta ja erityisesti korkeimman oikeuden jäsenen Lauri Lehtimajan toiminta. Pyydän oikeuskansleri Jaakko Jonkkaa tutkimaan asian näiden päätösten osalta. Miksi korkein oikeus saa rikkoa Suomen perustuslakia, oikeudenkäymiskaarta, Euroopan ihmisoikeussopimusta ja toimia EIT:n päätösten vastaisesti?

tiistai 24. maaliskuuta 2009

KRP:n talousrikosyksikön päällikkö Tapio Kalliokoski


















Kopio tutkimattajättämispäätöksestä 18.9.2004

PR-talojen rikostutkinnat ovat käynnistymässä uudelleen. KRP:n talousrikosyksikön päällikkö Tapio Kalliokoski on ilmoittanut minulle puhelimitse sekä sähköpostilla, että hän toimii asiassa tutkinnanjohtajana. Pyydän oikeuskansleria selvittämään voiko Tapio Kalliokoski toimia tutkinnanjohtajana.

Tapio Kalliokosken ilmoitus tutkinnanjohtajana toimisesta

----- Original Message -----
From: "Kalliokoski Tapio" <
tapio.kalliokoski@poliisi.fi>
To: "Erkki Aho" <
e.ahoky@kotinet.com>
Sent: Thursday, March 12, 2009 11:36 AM
Subject: Vast:Eilinen puhelinkeskustelu
Erkki Aho
PR - taloja koskevassa asiassa allekirjoittanut toimii ainakin toistaiseksitutkinnanjohtajana, samoin Raili Myllylää koskevassa asiassa.


Voiko Tapio Kalliokoski toimia tutkinnanjohtajana?

Tapio Kalliokoski on tehnyt aikaisemmin PR-talojen asioissa seuraavat tutkimattajättämispäätökset:

22.10.2004 diarioimaton päätös, lähetetty tiedoksi valtakunnansyyttäjävirastoon Jarmo Rautakoskelle

20.10.2004 diarioimaton päätös, lähetetty tiedoksi valtakunnansyyttäjävirastoon Jarmo Rautakoskelle

22.10.2004 diarioimaton päätös

23.9.2004 diariomaton päätös, käräjätuomari Markku Laineen toiminta syyttäjä Sulo Heiskarin ja rikoskomisario Raimo Ollilan esteellisyysasiassa, Aho on pyytänyt oikeuskäsittelyn siirtoa syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyyden takia

22.9.2004 diarioimaton päätös allekirjoittajina rikostarkastaja Tapio Kalliokoski ja kihlakunnansyyttäjä Anna Åstedt

18.9.2004 diarioimaton päätös , allekirjoitus rikostarkastaja Tapio Kalliokoski ja syyttäjä Anne Åstedt

Erkki Aho on tehnyt 18.8.2004 Ylivieskan käräjäoikeuteen käräjätuomari Makku Laineelle ja keskusrikospoliisille Tapio Kalliokoskelle selvityksen ( 3 sivua), jolla kiistattomasti osoitetaan syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys.

Erkki Aho on tehnyt 19.8.2004 Tapio Kalliokoskelle perusteellisen selvityksen juridisin argumentoinnein syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyydestä. Aho on vaatinut syyttäjä Sulo Heiskarin vangitsemista tutkintapyynnössään. Aho on lähettänyt asiakirjan kopion KRP:n päällikkö Rauno Rannalle, valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäelle, oikeusministeri Johannes Koskiselle, sisäministeri Kari Rajamäelle sekä useille kansanedustajille muun muassa Bjarne Kallikselle, Timo Soinille, Raimo Vistbackalle, Antti Rantakankaalle, Pekka Vilkunalle, Inkeri Kerolalle, Unto Valpaalle, Lyly Rajalalle, Erkki Pulliaiselle.


Erkki Aho on lähettänyt Ylivieskan käräjäoikeuden laamanni Riitta Kuurinmaa-Myllyniemelle 2.9.2004 11-sivuisen selvityksen asioista ja pyytännyt laamannia ryhtymään asian vaatimiin toimenpiteisiin Ylivieskan käräjäoikeuden väärien päätösten oikaisemiseksi. Selvitys on mennyt tiedoksi myös Tapio Kalliokoskelle.

Minun oikeustajuni mukaan Tapio Kalliokoski on esteellinen toimimaan tutkinnanjohtajana. Perusteena esitän apulaisoikeuskanslerin päätöksen Poliisi - Tutkinnanjohtaja - Esteellisyys
Diaarinumero:
574/1/01
Antopäivä:
23.09.2002
Ratkaisija:
AOK

Apulaisoikeuskansleri viittasi päätöksessään esitutkintalain esteellisyyssäännöksiin sisältyvään ns. yleislausekkeeseen. Sen mukaan tutkinnanjohtaja tai tutkija on esteellinen, "jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu". Säädöksellä tarkoitetaan mm. sitä, että poliisin esteellisyyttä arvioitaessa on aiheellista kiinnittää huomiota myös siihen, miltä toiminta näyttää ulospäin. Esitutkintaa toimittavan poliisin esteettömyyden tulee olla uskottavaa ulkopuolisen näkökulmasta.
Tässä esteellisyysarvioinnissa erityisesti tutkinnanjohtajan osalta on otettava huomioon tämän varsin laaja toimivalta. Tutkinnanjohtaja päättää esimerkiksi siitä, toimitetaanko esitutkinta ja missä laajuudessa sekä ratkaisee kysymyksen tutkijan esteellisyydestä. Tutkinnanjohtajan asema on nämä hänelle kuuluvat laajat oikeudet huomioon ottaen herkkä virkatoiminnan puolueettomuutta kohtaan tunnettavan luottamuksen suhteen.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki



Matti Kuusimäki






Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki ryöpyttää kovin sanoin suunniteltua syyttäjien määrän leikkausta Turun Sanomien haastattelussa. Ensi vuoden budjettiin on suunniteltu syyttäjien määrän vähentämistä 40 - 50:llä nykyisestä 320:stä. Kuusimäen mukaan leikkaukset heikentävät kansalaisen oikeusturvaa, kun rikosjuttujen käsittely hidastuu, asiat ruuhkautuvat ja henkilöstö uupuu.– Syyttäjien määrää pitäisi päinvastoin nostaa useilla kymmenillä, jotta oikeudenhoitojärjestelmä toimisi edes jotenkin normaalisti, sanoo Kuusimäki.

Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 320 syyttäjää. Heille saapui viime vuonna runsaat 85 000 asiaa. Oikeusministeriö arvioi, että syyttäjiä pitäisi olla ainakin 340. Oikeusturvan ja rikosvastuun toteutumisen saaminen esimerkiksi Ruotsin tasolle vaatisi Kuusimäen mukaan lähes syyttäjämäärän tuplaamista, eli noin 700 miljoonan euron lisäystä oikeusministeriön budjettiin.

Syyttäjien vähentyessä juttujen käsittely hidastuu, asiat ruuhkautuvat ja henkilöstö uupuu, mutta muilta hallinnonaloilta tuttua priorisointia ei voida harrastaa. Syyttäjäntoimessa jokainen asia on yhtä huolellisesti virkavastuulla käsiteltävä ja ratkaistava, eikä asioiden määrään voi vaikuttaa, Kuusimäki muistuttaa.

Suomi on saanut kymmeniä huomautuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta liian pitkiksi venyneistä oikeuskäsittelyistä. Kuusimäen mukaan on miltei säälittävää, että eduskunnassa säädetään lakia, jonka mukaan ylipitkissä jutuissa tuskailleet saisivat korvausta.
Suomessa säädetään nyt uutta lakia, jonka mukaan venyneistä jutuista voidaan maksaa korvauksia kotimaassa, eikä asianomistajien tarvitsisi vedota eurooppalaisiin tuomioistuimiin.
- Eikö valtiovallan olisi tyylikkäämpää järjestää asiat kuntoon eikä hiljaisesti myöntää niiden pysyvän epäkunnossa, ja korvata siitä koituvat haitat. Näin välillisesti hyväksytään se, että kansalaisten oikeusturvaa poljetaan jatkuvasti säästösyistä, Kuusimäki sanoo.

Erkin kommentti: Kansalaisen oikeusturva ei ole kiinni yksistään syyttäjien toiminnasta, vaan siihen vaikuttaa myös rikostutkinnan taso. Jos syyttäjien toiminta on tietyiltä osin epärehellistä ja ammattitaidotonta, niin ratkaisevaa ei ole syyttäjien määrä vaan niiden laatu. Epärehelliset ja ammattitaidottomat syyttäjät on poistettava syyttäjälaitoksen palveluksesta.
Tässä muutama esimerkki syyttäjien vääristä päätöksistä, joita on syytä epäillä tahallisesti väärin tehdyiksi. En voi uskoa, että yksikään syyttäjä on niin tietämätön laista, että tietämättömyyttään tekee vääriä päätöksiä. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kysymyksessä on tietoiset väärät päätökset ja rikollisten suojelu.

Kysymys on näistä asioista

DVD-dokumnettin youtubessa
PR-talojen markkinoilta poistaminen
Erikoinen isänpäivä - tapon yritys
Huippuälykästä ja salamannopeaa toimintaa
Syyttäjän esteellisyys

Tässä väärät päätökset, jotka koskevat ko. asioita

Jorma Kalske 9.2.2004 Dnro 7/41/2004, 9.9.2008 Dnro 136/41708
Jukka Rappe 14.5.1998 Dnro 217/22/1998, 14.5.1998 Dnro 217/22/1998
Matti Nissinen 31.8.2001 Dnro 142/21/2001, 19.5.2000 Dnro 58/42/2000
Martti Jaatinen 16.4.1999 Dnro 186/41/1998, 19.5.2000 Dnro 58/42/2000
Minna Väänänen 16.4.1999 Dnro 186/41/1998, 28.9.1999 Dnro 108/41/1999, 22.12.1999 Dnro 239/42/1999, 9.9.2008 Dnro 136/41708
Christer Lundström 30.5.2000 Dnro 58/42/2000, 9.5.2003 Dnro 11/41/2003, 9.2.2004 Dnro 7/41/2004
Simo Kolehmainen 24.6.2004 nro 1/2004
Katri Junnila-Heikkinen 3.9.1999 nro 46/1999 dnro 98/2432 koodi 6550/R/5020/1998

Mielestäni tässä on kysymys syyttäjän ammattitaidosta
Kymmenen euron juttu

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/01/kymmenen-euron-juttu-syyttomasta.html

Olen Matti Kuusimäen kanssa samaa mieltä siitä, että syyttäjäntoimessa jokainen asia on huolellisesti virkavastuulla käsiteltävä ja ratkaistava. Siksi oikeuskanslerin ja KRP on tutkittava myös syyttäjien toimet. Kysymys on kansalaisten oikeusturvasta.

Oikeuskansleri tutkii








Olen saanut eduskunnan oikeusasiamiehen sihteeriltä Pasi Pölöseltä 17.3.2009 Dnro 764/4/09 vastauksen. Hän ilmoittaa, että eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt on päättänyt, että oikeuskanslerinvirasto tutkii kanteluni.
Kysymys on muun muassa näistä asioista ja näistä henkilöistä. Katso

Katso tarkemmmin rikostutkintapyynnöstä

Keitä on syytä epäillä? Katso

Oikeuskanslerinvirasto on nostanut profiiliaan
katso

http://www.oikeuskansleri.fi/suomi/tiedote/t080826f.htm

keskiviikko 18. maaliskuuta 2009

Rikosylitarkastaja Leila Melander


















Varatuomari Mikko Kovalaisen Raahen käräjäoikeudelle sekä Rovaniemen hovioikeudelle lähettämässään turvaamistoimihakemuksessa on liitteenä rikosylitarkastaja Leila Melanderin 21.11.2008 tekemä päätös 2400/S/10357/08, jonka mukaan syyttäjä Sulo Heiskari, syyttäjä Esa Mustonen, varatuomari Mikko Kovalainen ja Ylivieskan poliisi Raimo Ollila eivät ole syyllistyneet rikoksiin. Tämä asiapaperi on minulle erittäin tärkeä. On hyvä, että varatuomari Mikko Kovalaisen aktiivisuuden ansioista saan haltuuni minulle erittäin tärkeitä asiakirjoja. Rikosylitarkastaja Leila Melanderin päätös on vuoren varmasti väärä ja sitä on syytä epäillä tietoiseksi ja tuottamukselliseksi virkarikokseksi.

Jo yksistään se, että varatuomari Mikko Kovalainen vaati minulle, Erkki Aholle, mielentilatutkimusta Raahen käräjäoikeudessa täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Syyttäjä Sulo Heiskarin, syyttäjä Esa Mustosen ja poliisi Raimo Ollilan tekemiset ja tekemättä jättämiset voi jokainen nähdä todistusaineistoineen näistä osoitteista:

DVD-dokumnettin youtubessa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html

PR-talojen markkinoilta poistaminen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/pr-talojen-markkinoilta-poistaminen.html

Erikoinen isänpäivä - tapon yritys
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/erikoinen-isnpiv-tapon-yritys.html

Huippuälykästä ja salamannopeaa toimintaa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/huippualykasta-ja-salamannopeaa.html

Syyttäjän esteellisyys
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syyttjn-esteellisyys-ja.html

Ahon rehellisyys palkitaan rikolliseksi leimaamisella
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/ahon-rehellisyys-palkitaan-rikolliseksi.html

Korkeimman oikeuden päätös syyttäjän esteellisyydestä
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/korkeimman-oikeuden-paatos-syyttajan.html

Kovalaisen osalta asiat selviävät osoitteesta

Kiitos Mikko Kovalainen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/01/kiitos-mikko-kovalainen.html

Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/ylivieskan-poliisipaallikko-petri.html

Kiirehtimispyyntö KRP:lle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/kiirehtimispyynto-keskusrikospoliisille.html

Jokainen päiväkirjani lukija, joka perehtyy huolellisesti ja tarkasti edellä esitettyihin päiväkirjani kohtiin, tietää varmasti mitä pitää rikosylitarkastaja Leila Melanderille tehdä. Nyt tarvitaan talvisodan henkeä, muttei välttämättä jatkosodan toimenpiteitä.

maanantai 16. maaliskuuta 2009

Määräajan pidentämispyyntö


Raahen käräjäoikeus
käräjätuomari Timo Tammiketo
Sovionkatu 1 PL 85
92100 RAAHE

Määräajan pidentämispyyntö turvaamistoimiasiassa

Pyydän määräajan siirtoa vastauksen annossa turvaamistoimiasiassa. Pyydän vastauksen antamiseen aikaa 14 päivää lisäaikaa eli 1.4.2009 saakka.

Perustelut:
1. Maallikkona tarvitsen asianajan apua ko. vastauksen tekemiseen. Valitettavasti asianajajallani on erittäin paljon töitä ja hän ehtii paneutua asiaan vasta ilmoittamani ajan kuluessa. Tulen tekemään asiaan vaastaamisesta laskun varatuomari Mikko Kovalaiselle.

2. Turvaamistoimi on käsitelty jo aikaisemman oikeudenkäynnin yhteydessä Raahen käräjäoikeudessa. Raahen käräjäoikeus käsitteli asiaa torstaina 21.8.2008 valmisteluistunnossa ja hylkäsi varatuomari Mikko Kovalaisen vaatimukset hukkaamiskiellosta ja vakuustakavarikosta. Myös Kovalaisen vaatima Ahon mielentilatutkimus sai Raahen käräjäoikeudelta hylkäävän päätöksen. Raahen käräjäoikeus ei suostunut myöskään oikeuskäsittelyn siirtoon, jota varatuomari Mikko Kovalainen oli vaatinut.Varatuomari Mikko Kovalainen ei ilmestynyt valmisteluistuntoon lainkaan.
Minun oikeustajuni mukaan samaa asiaa ei voi käsitellä Raahen käräjäoikeudessa uudelleen.

3. Olen valittanut Raahen käräjäoikeuden päätöksestä Rovaniemen hovioikeuteen ja Rovaniemen hovioikeus on pyytänyt minulta uuden lausuman asiassa. Minun oikeustajuni mukaan samaa asiaa ei voi käsitellä kahdessa eri oikeusasteessa yhtä aikaa. Minun käsitykseni mukaan asia tulee käsitellä Rovaniemen hovioikeudessa, jonne siitä on jo valitettu.

4. Turvaamistoimiasiassa tulen vaatimaan varatuomari Mikko Kovalaiselta vastavakuutta, jos asia tulee vielä Raahen käräjäoikeuden käsittelyyn.

5. Olen tehnyt Rovaniemen hovioikeudelle lausuman asiassa. Katso http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/rovaniemen-hovioikeudelle.html

Nyt Rovaniemen hovioikeus pyytää vielä lausumaa asioista, jotka varatuomari Mikko Kovalainen on toimittanut Rovaniemen hovioikeudelle 9.3. ja 11.3.2009. Minulla on aikaa 26.3.2009 asti antaa lausuma näissä asioissa Rovaniemen hovioikeudelle.

6. Olen valittanut Raahen käräjäoikeuden päätöksestä Rovaniemen hovioikeuteen. Katso vastausta yhteen vastinepyyntöön
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/vastaus-rovaniemen-hovioikeudelle_14.html

7. Varatuomari Mikko Kovalainen vetoaa asioissa Oulun KRP:n päällikön Leila Melanderin ja syyttäjä Kirsi Männikön päätöksiin. Minulle sopii erinomaisesti näiden asioiden käsittely, sillä tutkintapyynnössäni oli myös kysymys varatuomari Mikko Kovalaisen menettelyssä Raahen käräjäoikeudessa, jossa hän vaati minulle, Erkki Aholle, mielentilatutkimusta. Kymyksessä on kiistatta kunnianloukkaus. Tätä taustaa vasten ja muita varatuomari Mikko Kovalaisen rikosepäilyjä vasten Oulun KRP:n päällikön rikosylitarkastaja Leila Melanderin tutkimattajättämispäätös 21.11.2008 2400/S/10357/08 on syytä epäillä kiistattomaksi virkarikokseksi. Koska Mikko Kovalainen käyttää päätöstä todistusaineistona, niin se on käsiteltävä Rovaniemen hovioikeudessa. Minun oikeustajuni mukaan kysymyksessä on kiistatta virkarikokseksi epäiltävä teko.
Katso http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/01/poliisi-suojelee-rikollisia.html

8. Olen tehnyt kiirehtimispyynnön KRP:lle asoioiden tutkimisessa. Katso
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/kiirehtimispyynto-keskusrikospoliisille.html

KRP:n talousrikososaston päällikkö Tapio Kalliokoski on siirtänyt Suomussalmen jutun rikostutkinnan toiselle poliisiviranomaiselle. Olen vaatinut asiassa 16.3.2009 valtakunnansyyttäjävirastoa ryhtymään asian mukaisiin toimenpiteisiin tutkinnanjohtajan vaihtamiseksi, koska on syytä epäillä myös poliisirikoksia.

9. Olen kannellut käräjätuomari Jyrki Määtän toiminnasta oikeuskanslerille. Katson, että hän toimi puolueellisesti ja esti minua ihmisoikeussopimuksen artiklan 1 d vastaisesti kuulustelemasta vastapuolen todistajaa. Katso 1 d kohta: d. oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat.
Asian voi tarkistaa Raahen käräjäoikeuden nauhoituksesta.
Pidän erikoisena sitä, että Mikko Kovalaisen todistajia kuultiin puhelimitse, mutta Erkki Ahon todistajia ei kuultu. Pidän erikoisena myös sitä, että Mikko Kovalaisen todistaja oli unohtanut mitä hänen piti sanoa ja Mikko Kovalainen kysyi puhelinkuulustelussa todistajalta, että "voinko auttaa?"
Käräjäoikeuden tuomarin puolueellisuuden ja tarkoitushakuisuuden voi todistaa kolme oikeudenistunnossa läsnäollutta henkilöä.

Olen tehnyt myös kantelun syyttäjä Esa Mustosen toiminnasta, koska hän toimii kiistattomasti puolueellisesti ja hyväksyi esteellisen tutkinnanjohtajan Ylivieskan poliisin Raimo Ollilan ja esteellisen tutkijan Harri Rahkolan toiminnan asiassa. Lisäksi syyttäjä Esa Mustonen jätti loppulausuntoni kokonaan toimittamatta Raahen käräjäoikeuden käsittelyyn. Lisäksi hän jätti kirjallisen todistusaineiston lähes kokonaan huomioonottamatta oikeudenistunnossa, muun muassa Seppo Heikkisen nimiin avoimien asianajovaltakirjojen väärentamisen. Odotan oikeuskanslerilta ko. henkilöiden vastauksia jotta voin antaa niihin vastineet.

10. Eduskunnan oikeusasiamies on määrännyt 10.3.2009 asioissa tutkinnat, joissa valmistelija on myös määrätty. Tästä sain eduskunnan oikeusasiamiehelta kirjallisen ilmoituksen. Asiani diarinumero on 764.

11. Yhteiskunnallisena vaikuttajan katson, että oikeuslaitoksen tulee toimia taloudellisesti sekä oikeusvarmasti.

Tässä vain muutama peruste lisäajan saamiseksi vastauksen antamiseen varatuomari Mikko Kovalaisen turvaamistoimiasiassa.

Lähetän tämän vastausajan pidentämispyynnön tiedoksi myös valtakunnansyyttäjävirastolle, laillisuusvalvojille sekä keskusrikospoliisille. Myös oikeusministerin, poliisiministerin, poliisiylijohtajan sekä perustuslakivaliokunnan jäsenten on hyvä olla tietoisia Suomen oikeuslaitoksen käytännön toiminnasta.

Kalajoella 16.3.2009 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

Syyttäjä Kirsi Männikkö


















Kiitän Peräpohjolan kihlakunnan poliisilaitoksen rikoskonstaapeli Ilkka Pelttaria erittäin nopeasta ja asiallisesta toiminnasta. Sisäasiainministeriön poliisiosasto oli siirtänyt kuukauden miettimisen jälkeen asian Peräpohjolan poliisilaitokselle. Kysymys on tästä asiasta, katso
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/huippualykasta-ja-salamannopeaa.html

Peräpohjolan kihlakunnan poliisilaitoksen rikoskonstaapeli Ilkka Pelttari soitti minulle ja kertoi, ettei hän tutkijana voinut aloittaa rikostutkintaa, koska tutkinnanjohtaja syyttäjä Kirsi Männikkö oli tehnyt tutkimattajättämispäätöksen 30.10.2008. Rikoskomisario Ilkka Pelttari oli myös selvittänyt sen, että syyttäjä Kirsi Männikkö oli laittanut syyttämättäjättämispäätöksen väärään osoitteeseen joten asianomainen eli Erkki Aho ei ole tuota päätöstä saanut eikä ole voinut ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin. Rikoskonstaapeli Ilkka Pelttari laittoi asiakirja-aineiston seuraavana päivänä minulle.

Minä, Erkki Aho, ihmettelen miksi poliisille ja syyttäjälle tapahtuu näin paljon virheitä silloin, kun on kysymys virkarikoksista. Sisäaasiainministeriön poliisiosaston Jouni Välkki oli siirtänyt aikanaan asian Lapin lääninhallituksen poliisiosaston selvitettäväksi, mutta jostain syystä Lapin lääninhallituksen poliisiosasto ei ollut saanut tutkintapyyntöä lainkaan. Lähetin ko. asiapaperin Lapin lääninhallitukselle. Sen jälkeen se oli muuttunut kanteluksi. Kysymys on Rovaniemen hovioikeuden tuomareiden ja esittelijän toiminnasta sekä nyt myös Lapin läänin poliisiylitarkastajan toiminnasta.

Myös Oulun KRP:n osalla on ollut vastaavia asioita. Kysymys on rikostutkintapyynnöstä mikä koski PR-talojen konkurssivyyhteä sekä varatuomari Mikko Kovalaisen toimia koskeva rikostutkintapyyntö. Tutkimattajättämispäätökset oli jostain syystä joutuneet matkalla hukkaan. Sain tiedon Mikko Kovalaisen asioiden tutkimattajättämispäätöksestä Mikko Kovalaiselta itseltään. Siitä minun on kiittäminen Mikko Kovalaista, sillä nyt asiat on siirretty niin Mikko Kovalaisen kuin muidenkin osalta KRP:n talousrikosyksikön toimesta rikostutkintaan asian mukaisesti. Kaikki rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa.

Kiistaton virkarikos?

Syyttäjä Kirsi Männikön tutkimattajättämispäätös on mielestäni kiistaton virkarikos ja sen todistaa jo yksistään tutkimattajättämispäätöksen aineisto. Tutkimattajättämispäätös on päivätty 30.10.2008 ja numero 6250/R/22602/08.
Erikoista syyttäjättämispäätöksessä on se, että kävin itse esittelemässä todistaja Heino Virran kanssa tehdyt rikokset. Kysymys on Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän valiaikaisten pesänhoitajien tekemästä kiinteistökaupasta, jossa he myivät toisen omistamaa pantattua omaisuutta omanaan konkurssisäännön vastaistaisesti salaten kaupanteossa 48 miljoonan pantatut kiinnitykset. Kaupanavahvistajaksi kauppakirjassa on merkitty Kalajoen silloinen nimismies ja tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka todistajalausunnon mukaan ei ole ollut paikalla kun kiinteistön kauppakirjat on allekirjoitettu. Paikalla ei ole ollut myöskään kaupanvahvistajan kutsumaksi merkitty todistaja Arto Ranta-Ylitalo. Toinen kauppakirjan allekirjoittaja oli juuri mukanani ollut todistaja Heino Virta. Kauppasopimus on varmasti mitätön. Lisäksi kahden muun kauppakirjan osalta ilmoitettiin keskeneräinen tilauskanta 15 miljoonaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli ja kate 25 % suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli.

Tämä on vain yksi esimerkki lukuisista rikoksista mitä konkurssivyyhteen sisältyi ja mitkä syyttäjä Kirsi Männikölle esittelimme todistusaineistoin ja juridisin argumentoinnein. Koska kysymys oli Rovaniemen hovioikeuden tuomareista ja esittelijästä ja heidän toimiensa tutkimisesta, niin olisi pitänyt ottaa huomioon, että syyttäjä Sulo Heiskari toimi esteellisenä syyttäjänä Ylivieskan käräjäoikeudessa ja Ylivieskan poliisi Raimo Ollila toimi esteellisenä tutkinnanjohtajana. Ylivieskan käräjäoikeuden päätös oli muutoinkin saatu aikaan rikoksen avulla, koska Ylivieskan silloinen poliisipäällikkö Kaarlo Similä oli antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän ja totuuden vastaisen lausuman asiassa. Rovaniemen hovoikeuden olisi pitänyt antaa suullinen käsittely asiassa tai hyväksyä kirjallinen todistusaineisto. Nyt Rovaniemen hovioikeuden tuomarit eivät hyväksyneet kirjallista todistusaineistoa eivätkä antaneet suullista käsittelyä. Oikeudenkäynti ei voinut olla oikeudenmukainen ja siksi Rovaniemen hovioikeuden päätös on vuoren varmasti väärä. Hovioikeuden väärä päätös on aiheuttanut minulle, Erkki Aholle, suurta taloudellista vahinkoa ja mittaamottomia henkisiä kärsimyksiä.

Käydessäni Torniossa tiedustelin syyttäjä Kirsi Männiköltä Kemin poliisille annettua tehtävää. Männikön mukaan Kemin poliisille ei oltu annettu mitään tehtävää, jossa hän olisi syyttäjänä. Miksi syyttäjä Kirsi Männikkö puhui muunnettua totuutta eli valehteli? Asian voi todistaa mukanani ollut Heino Virta.

Onko syyttäjä Kirsi Männikön mielestäni tahalliseen väärään päätökseen syynä apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen toiminta? Kalskeen toiminta on myös KRP:n toimesta rikostutkinnan kohteena. Onko mahdolliseen väärään päätökseen vaikuttanut Oulun KRP:n päällikkö Leila Melander? Oulun KRP on korviaan myöten rikoksissa mukana. Saamani tiedon mukaan Oulun KRP:n tutkijan vaimo on Kera Oy:n ruumiinpesuryhmän johtajan sisko, joten ei ole ihme vaikka tutkinnat eivät ole edistyneet.

Oulun KRP.n tutkijan mukaan Erkki Aho on ollut monta kertaa jo liipaisimella. Lausumasta tehtiin laillisuusvalvojalle kantelu. Poliisin mukaan kysymyksessä on ollut väärinkäsitys, vaikka poliisin lausumalle on kaksi paikalla ollutta todistajaa.

Rikostutkinnat käynnistyvät ja ovat osaksi jo käynnistyneet

PR-talojen konkurssivyyhen osalta rikostutkinnat käynnistyvät lähipäivinä uudelleen, kun asialle nimetään uusi tutkinnanjohtaja. Rikoksista epäiltyjä poliiseja ja syyttäjiä vastaan tutkinnat on jo siirretty tietyille tahoille, joita en tutkinnallisista syistä paljasta. Suomussalmen rikostutkinnat käynnistävät myös, mutta niissä tutkintojen suorittajana ei voi olla Suomussalmen poliisi, mikä itse on keittänyt tuon sopan. Tämän teen KRP:lle selväksi ja vaadin esteetöntä rikostutkintaa.

Lisäksi Mikko Kovalaisen rikosepäillyt on tutkittava keskitetysti ja kiirellisesti, sillä Mikko Kovalainen käynistää nykyisin turhia oikeudenkäyntejä ympäri maata. Katson, että Mikko Kovalainen on pidätettävä ensi tilassa hänen yhteiskuntaa vahingoittavan toimintansa vuoksi.

Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Raili Myllylän Erkki Ahoon kohdistaman syrjinnän rikostutkinta on saamani tiedon mukaan käynnistynyt. Katson, ettei Raili Myllylä voi hoitaa kunnallisia luottamustoimiaan rikostutkinnan aikana. Mielestäni syrjintä on kiistatonta ja riidatonta esitettyjen näyttöjen ja todistajalausuntojen perusteella. Johtaako rikostutkinnat Raili Myllylän poliittisen uran päättymiseen lähitulevaisuudessa?

Europarlamentaarikko Ville Itälä






Nykyinen europarlamentaarikko Ville Itälä on ehdokkaana myös tulevissa europarlamenttivaaleissa. Ville Itälä toimi aikaisemmin Lipposen toisen hallituksen sisäministerinä. Pyysin häntä käynnistämään rikostutkinnat niin PR-talojen konkurssivyyhdessä kuin Suomen Natura-asiassakin. Todistusaineistot kummastakin rikosprosessista ovat kiistattomat. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut Ville Itälän toimesta.

Sattumalta tapasin silloisen sisäministeri Ville Itälän Vantaan lentoasemalla 20.9.2001 klo 7.25. Menin keskustelemaan hänen kanssaan ja jälleen kerran toin selkeästi esille molempien rikosprosessien rikoksia. Tein asiasta keskustelun vahvistuksen, jonka lähetin sisäministeriöön Ville Itälälle vahvistettavaksi. Lukuisten pyyntöjen jälkeen sain sisäministeriön vahvistuksen keskustelullemme. Sen päiväys on 8.1.2002 ja diaarinumero SM-2001-776/Tu-411.

Tämä keskustelun vahvistus osoittaa kiistatta sen, että silloinen sisäministeri Ville Itälä tunnustaa saaneensa tiedoksi rikokset. Mitään ei kuitenkaan asiassa tapahtunut ministeri Ville Itälän toimesta. Onko minulla vahvoja syitä epäillä silloista ministeriä virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä?

Keskustelun vahvistus meni tiedoksi tasavallan presidentti Tarja Haloselle, pääministeri Paavo Lipposelle, oikeusministeri Johannes Koskiselle ja eduskuntaryhmille, laillisuusvalvojille ja valtakuntasyyttäjävirastolle sekä tiedostusvälineille. Mielestäni tämä prosessi todistaa sen, että Suomi ei ole oikeusvaltio ja vastuulliset henkilöt suojelevat rikollisia ja peittelevät rikoksia. Ville Itälän osalta tämä näyttö on kiistaton.
Onko tästä vedettävä se johtopäätös, että Suomea ei voida palauttaa oikeusvaltioiden joukkoon demokraattisin keinoin?
Mielestäni äänestäjien on saatava tietää mitä ehdokas on tehnyt tai jättänyt tekemättä.