perjantai 27. helmikuuta 2009

Huippuälykästä ja salamannopeaa toimintaa?


















Sisäministeriön poliisiosaston ylikomisario Jonne Lähteenmäeltä meni tasan kuukausi sen asian tajuamiseen, että tämä selvityspyyntö on lähetettävä Peräpohjolan poliisilaitokselle. Katso
Selvityspyyntö Sisäministeriön poliisiosastolle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/01/selvityspyynt-sisasianministerin.html

Sisäministeriössä alkuperäinen rikostutkintapyyntö ja rangaistusvaatimus on muuttunut kirjoitukseksi. Tällä tavalla Sisäasiainministeriön poliisiosasto haluaa suojella rikollisesti toimivia poliiseja ja hovioikeuden tuomareita. Rovaniemen hovioikeuden tuomareiden olisi pitänyt antaa asiassani joko suullinen käsittely tai hyväksyä kirjallinen todistusaineisto. Rovaniemen hovioikeus ei hyväksynyt kumpaakaan tehdessään tietoisesti ja tarkoituksellisesti väärän päätöksen suojellakseen rikollisesti toimivaa syyttäjä Sulo Heiskaria ja Ylivieskan poliisi Raimo Ollilaa sekä Ylivieskan silloista poliisipäällikkö Kaarlo Similää, joka antoi väärän lausuman asiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle tietoisesti ja tarkoituksellisesti suojellakseen rikollisesti toimivia. Ylivieskan käräjäoikeuden päätös syntyi tietoisen ja tarkoituksellisen sekä tuottamuksellisen rikoksen avulla. Ylivieskan käräjäoikeuden tuomari Ulla-Maija Viitavuori toimi vastoin lakia ja teki tietoisesti sekä tarkoituksellisesti väärän päätöksen. Oikeudenkäymiskaaressa on määrätty sellaisesta toiminnasta kuoleman rangaistus. Katso oikeudenkäymiskaari 12 §.

12 §
Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.

Kokemukseni Jonne Lähteenmäen toiminnasta

Aikanaan sovin Jouni Välkin kanssa tapaamisen. Käytin koko kuukauden työttömyyskorvaukseni matkakuluihin Kalajoelta Helsinkiin ja takaisin. Menin sovittuna aikana Sisäministeriön poliisiosastolle. Minulle kerrottiin, että Jouni Välkki ei ole paikalla. Paikalle tuli komisario Jonne Lähteenmäki, joka ilmoitti minulle, että jos en poistu heti Sisäministeriön poliisiosastolta niin hän pidättää minut. Tämän järkyttävämpää asiakaspalvelua ei voi verovaroilla ja virkavastuulla toteuttaa. Jouduin palaamaan kotiin Kalajoelle täysin turhan reissun tehneenä.

Tutkintapyyntöni 16.11.2008 KRP:lle

En ole saanut vielä mitään vastausta poliisilta seuraavaan allaolevaan tutkintapyyntööni. Miksi poliisi ei voi keskittää tutkintapyyntöjä KRP:lle?

Erkki Aho
Plassintie 39 A 3
85100 Kalajoki
gam 044-3025948
puh 08-462 763
email: e.ahoky@kotinet.com

KRP Vantaa
PL 285 Jokiniemenkuja 4
01301 Vantaa
krp-kirjaamo(at)krp.poliisi.fi

RIKOSTUTKINTAPYYNTÖ

Rikostutkinnan kohde: Ylivieskan syyttäjä Sulo Heiskarin toiminta, Ylivieskan poliisin Raimo Ollilan toiminta, entisen Oulu KRP:n päällikön Eero Klementin toiminta, Oulun lääninhallituksen poliisijohtaja Sauli Kuhan toiminta, asianajaja Antti Latolan toiminta, entisen Kera Oy:n aluejohtaja Juha Castrenin toiminta, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen toiminta.

Pyydän, että tutkinta aloitetaan rikosten selvittämisen osalta puhtaalta pöydältä eli esittämäni selvityksen ja todistusaineiston perusteella. Aikaisemmilla niin sanotuilla tutkimuksilla ei ole mitään arvoa asian tutkimisessa ja selvittämisessä. Myös nykyinen Oulun KRP:n päällikkö Leila Melander on osoittanut esteellisyytensä asioiden tutkimisessa samoinkuin Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelä.
Oikeustieteen tohtori Petter Kavonius kirjoitti 05 02 2008, 20:59 palauttteessaan päiväkirjaani näin: Sanottakoon se nyt vielä selvästi kerran: En ole tämän Ahon juridisessa argumentaatiossa tai niihin liittyvissä faktoissa virheitä havainnut.

Erkki Ahon asian selostus ja juridinen argumentointi:

Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei ollut oikeutta lain mukaan myydä kiinteää omaisuutta. Heillä ei myöskään ollut kirjallista valtuutusta myynnille. He toimivat konkurssisäännön ja maakaaren vastaisesti. Siis vastoin lakia.Katso konkurssiasiamiehen lausunto: "Hyvä pesänhoitotapa konkurssipesän realisoinnissa"http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.htm

Konkurssisääntö 50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten maksamiseksi.

Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.

Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.

Rikoslaki 19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos.
Jos petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15 miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin. Konkurssipesänhoitajien Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista.
Kauppakaari 31.12.1734/3 9 §
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki.
Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa.
Myös laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli kauppaehtojen kohtuuttomuudelle.

30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt tietää erehdyksestä.
33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.
37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Kauppalaki 27.3.1987/355 määrittelee irtaimen kaupan.
Tiedot tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä tiedoista.

Sellaisena kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan
2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3) tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää
.

Kaupanvahvistaja ja tuleva syyttäjä Sulo Heiskari ei ole ollut paikalla asianajaja Hannu Maskosen toimistossa Oulussa 11.5.1995, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asiasta on toisen kauppakirjan allekirjoittajan Heino Virran kirjallinen todistus, jossa hän todistaa, ettei ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Hän voi todistaa asian myös suullisesti.Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja PR-talojen talomyyjä Arto Ranta-Ylitalo todistaa KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Hän ei siis ole ollut Oulussa Hannu Maskosen toimistossa, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös Maskosen toimistossa työskennellyt naishenkilö Minna Hanhisuvanto. Arto Ranta-Ylitalo oli myös esteellinen todistaja kauppakaaren 17 luvun 43 §:n mukaan, koska hänelle oli kaksinkertainen hyöty siitä, että kauppasopimus allekirjoitetaan. Arto Ranta-Ylitalo toimi talomyyjänä konkurssiin menneessä yrityksessä sekä myös ostajana toimivassa yrityksessä.

Kaupanvahvistaja-asetus edellyttää, että kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut. Siksi kauppa on mitätön. Syyttäjä Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen syyttäjistä annetun lain perusteella. Kiinteistokauppa on maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen sekä oikeudenkäymiskaaren vastainen.

Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.

Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.

Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä
.

Syyttäjän tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.

Esteellisyys määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6) muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat oikeuteen. Ylivieskan kärjäoikeus ei toimittanut haasteita tiedoksi lainkaan takaajille ja takaajia edusti asiassa Ylivieskan käräjäoikeudessa takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Ylivieskan käräjäoikeus oli tietoinen siitä, että takaajat eivät ole saaneet haasteita tiedokseen ja että asianajaja Jouni Vihervallilla ei ollut valtakirjoja eikä toimeksiantoja hoitaa asiaa. Siitä huolimatta Ylivieskan käräjäoikeus teki asiassa päätöksen. Ylivieskan käräjäoikeuden päätös on syntynyt vastoin lakia ja tehty tietoisesti. Siksi kysymys on tahallisesta rikoksesta. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta on ollut oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §:n ja 15 luvun 4 §:n vastaista ja samalla toimituus myös saman lain 1 luvun 12 §:n vastaisesti.

Oikeudenkäymiskaari 11 luku 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 §
(11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.

Oikeudenkäymiskaari 1 luku 12 §
Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat 19.3.1996 ja koneiden ja laitteiden, keskeneräisen tilauskannan ja tuoteoikeuksien kaupat 18.4.1996. Kiinteistöjen kauppojen purkaminen tehtiin vastoin lakia, sillä kaupanvahvistaja ei ollut paikalla.

Maakaari 2 luku 5§ Sopimus kaupan purkamisesta
Sopimus, jolla kiinteistön kauppa puretaan tai kiinteistö palautetaan myyjälle, on tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Kauppalaki 10 luku 44 § Kaupan purku maksuviivästyksen vuoksi
Myyjä saa purkaa kaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos viivästys merkitsee olennaista sopimusrikkomusta.
Jos myyjä on asettanut kauppahinnan maksamiselle määrätyn lisäajan, joka ei ole kohtuuttoman lyhyt, eikä ostaja suorita maksua lisäajan kuluessa, myyjä saa niin ikään purkaa kaupan.
Lisäajan kuluessa myyjä saa purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa, ettei hän tule suorittamaan maksua tämän ajan kuluessa.
Jos ostaja on saanut tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain, jos hän on pidättänyt itselleen oikeuden siihen tai jos ostaja torjuu tavaran.

Myyjän purkuoikeus on peruuttamaton, ks. mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990 s.39. Kun ko. kauppa on purettu, ovat myös takaussitoumukset rauenneet. Takaussitoumus on liitännäinen pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa.

Alavieskan Puurakennen Oy haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin vaikka kaupat oli purettu. Muutoinkin konkurssihakemus oli totuuden vastainen eli oli tehty täysin väärillä tiedoilla. Saatava ei ollut selkä ja riidaton, koska kaupat oli purettu. Konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu. Kauppojen purun johdosta saatava ei ollut lainmukainen eli selvä ja riidaton. Loppuselvitystä ei oltu tehty. Vanhan konkurssisäännön aikana velalliset haettiin konkurssiin nk 8 pv säännön nojalla. Tuolloin velalliselle annettiin konkurssiuhkainen maksukehotus, jossa velallista vaadittiin maksamaan selvä ja riidaton saatava kahdekasn (8) päivän kuluessa kehotuksen tiedoksisaannista.

Konkurssisäännön 5 § mukaan Velkoja, jolla on selvä ja maksettavaksi käynyt saatava.

Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle, että kanne on oikea. Lausuma on väärä ja annettu vastoin lakia. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa KRP:lle antamassaan lausunnossa, että hänellä ei ollut asiassa valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman PR-Teollisuus Oy:n nimissä. Kysymyksessä on selkeä rikos. Takaajia ei oltu haastettu oikeusteen lainkaan tässä konkurssiasiassa. Ylivieskan käräjäoikeuden menettely oli oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n vastaista. Takaajille ei toimitettu tiedoksisaanteja. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta oli oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 1 §:n ja 3 §:n vastaista. Sama tuomari eli Juha Nieminen oli tehnyt ratkaisun asiassa, jossa takaajat eivät olleet saaneet tiedoksi haasteita ja heitä oli edustanut heille täysintin tuntematon asianajaja ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja, teki päätöksen myös konkurssiasiassa, jossa konkurssihakemus oli tehty vastoin lakia, sillä saatava ei ollut selvä ja riidaton ja lisäksi asiassa väärn lausuman antoi varatuomari Paavo M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjätuomarin olisi tullut tarkistaa varatuomari Paavo M. Petäjältä valtakirjat ja toimeksiannot. Menettely on ollut oikeudenkäymsikaaren 15 luvun 4 §:n vastaista. Käräjätuomari Juha Nieminen laiminlöi virkavelvollisuutensa. Käräjätuomari Juha Nieminen oli esteellinen toimimaan asiassa käräjätuomarina, koska oli syytä epäillä hänen puolueettomuuttaan. Katso oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 §.
Oikeudenkäymiskaari 10 luku 1 § Laillisesta tuomioistuimesta
(12.8.1960/362)
Kun joku velasta tahi muusta henkilöä koskevasta riita-asiasta aikoo tehdä kanteen toista vastaan, haastettakoon hänet siihen oikeuteen, jonka piirissä haastettavan koti ja asuinpaikka on.

Oikeudenkäymiskaari 11 luku 1 §
(22.7.1991/1056) Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä
Tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta, jollei jäljempänä toisin säädetä. 3 §
(22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.

Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 §
(11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.

Oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 §
(1.6.2001/441)
Tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari on esteellinen myös, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan
rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

Asianajaja Asko Keränen jätti PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa valituksen tekemättä Vaasan hovioikeuteen, vaikka hän itse oli tehnyt aloitteen asian hoitamisesta ja pyytänyt sekä saanut avoimet asianajovaltakirjat asian hoitamiseen Erkki Aholta ja Heino Virralta. Jokainen asianajaja on velvollinen noudattamaan, mitä hyvä asianajajatapa vaatii, ja asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että hyvää asianajajatapaa noudatetaan. Suomen Asianajajaliitto suojeli jäseniään ja laiminlöi valvontavelvoitteensa. Hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden 16 §:n mukaan päämiehen luvatta asianajaja ei saa luopua tehtävää täyttämästä. Asianajaja Asko Keränen toimi vastoin Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä vastoin asianajajalakia.
Asianajajalain 5 §:n 1 momentin mukaan asianajajan tulee rehellisesti ja tun-
nollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudat-
taa hyvää asianajajatapaa.

Todistusaineistot löytyvät näistä osoitteista

Konkurssisäännön vastainen kaupanvahvistus ja törkeä petos
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=195

Syyttäjän estellisyys ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=684

Rekisterimerkintärikos väärennetyillä pöytäkirjoilla
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=198

Alavieskan kunnan petollinen toiminta
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=208

Kera Oy levitti perättömiä tietoja
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=217

Konkurssiin väärillä tiedoilla
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=227

Otteita todistusaineistosta 1104
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=229
Riensrat paljastuivat rahanpesijöiksi
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=86

Konkurssipesänhoitajien rikollinen toiminta
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=236

Ahojahtia edelleen - omaisuuden myyminen
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=250

Häikäilemätöntä rikosten peittelyä
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=276

Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=278

Otteita todistusaineistosta 1901
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=277


Täydennän tutkintapyyntöä vielä juridisen argumentoinnin 2 osalla, mikä sisältää myös selostukset asioille.
Vahingonkorvausvaatimukseni on 153 864 970 euroa 27.11.2008 mennessä. Siitä ylimenevältä osalta teen erillisen vahingonkorvauslaskelman.
Kaikki rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa joten rikosten vanhentajat ovat kiistatta tiedossa ja osoitettavissa ainakin vahinkorvausvelvollisiksi vaikka rikokset olisikin vanhentuneet.
Vaadin kaikille rikoksiin syyllistyneille Suomen lain mukaista rangaistusta sekä aihetettujen vahinkojen täysimääräistä korvaamista. Pyydän asioissa kiireellistä rikostutkintaa, koska todistusaineisto ja juridinen argumentointi on kiistaton ja selkeä.

Erkki Aho
Kalajoella 16.11.2008 Erkki Aho kaupunginvaltuutettu




sunnuntai 22. helmikuuta 2009

Avoin kirje poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle


















Arvoisa poliisiylijohtaja Mikko Paatero, pyydän Teitä vastamaan kirjeeseeni 14 päivän kuluessa. Haluan tietää miksi seuraavien rikoksista epäiltyjen henkilöiden rikoksia ei tutkita eikä heitä saateta vastuuseen tekemistään rikoksista. Näytöt ja todistusaineistot ovat kiistattomat. Otan tässä esimerkkinä vain muutamia. Tämä on samalla myös rikostutkintapyyntö. Vaadin kaikille rikoksiin syyllistyneille Suomen lain mukaista ankarinta mahdollista rangaistusta ja aiheutettujen vahinkojen täysimääräistä korvaamista korkoineen. Varaan mahdollisuuden täydentää tutkintapyyntöäni tutkinnan kuluessa. Epäilen, että Suomessa toimii selkeä oikeus- ja asianajajamafia. Tässä luettelo epäillyistä henkilöistä ja teoista sekä todistusaineistoa. Muistutan Teitä vielä siitä, että kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä. Rikokset eivät vanhene itsestään vaan jonkun on täytynyt vanhentaa rikoksia. Rikosten vanhentamisesta on vastuussa asianomainen henkilö ja Suomen valtio.

varatuomari Antti Latola Oulu
syyttäjä Sulo Heiskari Kalajoki, toiminut esteellisenä syyttäjänä yli 13 vuotta
varatuomari Paavo M. Petäjä Haapajärvi
asianajaja Asko Keränen Tampere
varatuomari Veli Päivikkö Oulu
syyttäjä Esa Mustonen
syyttäjä Kirsi Männikkö Tornio 30.10.2008 päätös 08/608 asia R08/1832, 30.10.2008 päätös 08/607 asia
R08/1832, 30.10.2008 päätös 08/606 asia R08/1832, 30.10.2008 päätös 0/605 asia R08/1832, 30.10.2008 päätös 08/604, R08/1832, 30.10.2008 päätös 08/603 asia R08/1250, 30.10.2008 päätös 08/602 asia R08/1250
käräjätuomari Ulla-Maija Viitavuori, toimi Ylivieskan käräjäoikeudessa
poliisi Raimo Ollila Ylivieska 15.3.1997, täydennys 23.3.1997, päätös 26.6.1997 6870/5406/1997, 9.10.1997 6870/R/891/1997 S/10109/2001, 13.8.2002 6870/S/10109/2001, 13.8.2002 S/10456/2002, 3.1.2002 R/1690/2002, täsä vain muutama esimerkki Ollilan toiminnasta
Olli Sikala Haapajärven poliisi
Harri Rahkola Kalajoen poliisi
eläkkeellä oleva poliisipäällikkö Kaarlo Similä Ylivieska, väärä lausuma Ylivieskan käräjäoikeudelle 25.2.2004
Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelä tutkintapyyntö 20.8.1997, 10.1.1998 2521/R737/1997, varatuomari Jorma Herttuaisen tekemät tutkintapyynnöt 22.5.1998, lausuma 30.3,2000
eläkkeellä oleva Oulun KRP:n päällikkö Eero Klemetti 24000/R/506/2000 15.4.2003
eläkkeellä oleva KRP:n pohjoisen alueen johtaja Pentti Yli-Niva 18.11.1999 2400/R/760/1999, 10.9.1998 tutkintapyyntö, 19.4.2000, 2400/R/737/199719.12,1997. 2400/R/760/1999 18.11.1999, 2400/S/13013 19.11.1999, 2400/S/13077/1999 15.12,1999, 19.5.2000 106/TUP/98
Etelä-Suomen poliisipäällikkä Kauko Aaltomaa tutkintapyyntö 5.5.2000, ratkaisu 30.5.2000 106/TUP/98, tutkintapyyntö 4.6.2000, ratkaisu 3.4.2001 28/TUP/01
KRP:n päällikkö Rauno Ranta, tutkintapyyntö 18.8.1998, päätös 15.12.1998 !06/TUP/98, allekirjoittajana myös Juha Keränen, 2.5.2000 106/TUP/98 Rauno Ranta ja Kauko Aaltomaa, 1.9.2003 64/TUP/03 Rauno Ranta ja Marko Viitanen
Oulun lääninhallituksen poliisiosaston elääkkeellä oleva johtaja Erkki Haikola tutkintapyyntö 18.8.1998
Jorma Vuorio ja Jonne Lähteenmäki 10.8.1998 84/662/98, tutkintapyyntö 10.8.1998 päätös 84/662/98, 28.6.2000 SM-1060/Ri-2
Jorma Toivanen ja Jonne Lähteenmäki 20.3.2000 Dnro 49/662/98, 11,6.2002 SM-2002-1312/Ri-2
Kimmo Markkula 12.7.2002 88/TUP/02, 12.7.2002 93/TUP/02
Oulun lääninhallituksen poliisiosaston johtaja Sauli Kuha
eläkkeellä oeva poliisiylitarkastaja Jouko Rajaniemi
Juha Vehmaskoski KRP Vantaa, rahanpesuasiat
Petri Oulasmaa Ylivieskan poliisipäällikkö
varatuomari Mikko Kovalainen
Oulun KRP:n päällikkö Leila Melander on tehnyt 21.11.2008 asiassa 2400/S/10357/08 tutkimattajättämispäätöksen

laillisuusvalvojista seuraavat:

Riitta Länsisyrjä 19.3.1998 2605/4/97
Risto Hiekkataipale 17.6.1999 Dnro 814/1/98, 28.9.1999 Dnro 647/1/98, 30.9.1999 dNRO 696/1/1999 Dnro/1/98
Mikko Sarja 17.6.1999 Dnro 522/1/99, 18.4.2000 Dnro 14/31/99
Jorma Snellman 26.4.2001 dNRO 1004/1/99
Jukka Okko 8.4.1998 Dnro 321/1/1998,28.5.1998 Dnro 492/1/1998, 11.9.1998 Dnro 629/1/1998, 26.8.1999 Dnro 579/1999, 26.8.1999 Dnrot 1002/1/1997 ja 1227/1/1998, 28.10.1999 Dnro 823/1/1998, 16.11.1999 Dnro 659/1/1998, 30.12.1999 Dnrot 19/1/1999 ja 224/1/1999, 30.12.19999 Dnrot 648/1/1998, 16.11.1999 Dnro 659/1/1998, 30.12.1999 Dnrot 19/1/1999 ja 224/1/1999, 30.12.1999 Dnrot 648/1/1998 ja 578/1/1999, 30.3.2000 1870//4/1999, 5.7.2000 Dnro 580/1/1999, 20.6.2001 Dnro 10/31/2001,
Jukka Pasanen (eläkkeellä) 26.8.1999 Dnrot 1002/1/1997 ja 1227/1/1998, 11.9.1998 Dnro 629/1/1998, 17.6.1999 Dnro 814//1/1998, 29.7.1999 Dnro 522/1/1999, 26.8.1999 Dnro 579/1/1999, 26.8.1999 Dnrot 1002/1/1997 ja 1227/1/1998, 26.8.1998 Dnro 558/1/1999, 22.9.1999 Dnro 559/1/1999, 18.4.2000 Dnro 14/31/1999, 5.7.2000 Dnro 580/1/1999, 26.4.2001 Dnro 1004/1/1999, 20.6.2001 Dnro 10/31/2001
Paavo Nikula (eläkkeellä) 28.5.1998 Dnro 492/1/1998, kirje Nikulalle 31.8.1999, 3.9.1999,2.9.1999, 25.3.1999 Dnro 300/1/1999, 28.9.1999 Dnro 647/1/1998, 28.9.1999 Dnro 628/1/1998, 28.10.1999 Dnro 805/1/1998, 28.10.1999 Dnro 823/1/1998, 16.11.1999 Dnro 659/1/1998, 30.12.1999 Dnrot 19/1/1999 ja 224/1/1999, 30.12.19999 Dnrot 648/1/1998 ja 578/1/1999
Lauri Lehtimaja ( nyt korkeimmassa oikeudessa)kantelu 4.9.1999, 30.5.2001 2892/4/2000, 15.5.1998 Dnro 2679/4/96, 2.6.2000 679/4/00
Petri Jääskeläinen 5.3.2003 Dnro 2047/4/2002
Pekka Päivänsalo 30.3.2000 1870/4/1999, 30.5.2002 Dnro 391/4/2002, 28.5.2002 Dnro 714/4/2002
Jouni Toivola 30.5.2001 2892/4/00
Terhi Arjola 12.9.2003 Dnro 1110/4/03, 5.3.2003 Dnro 2047/4/02

syyttäjistä lisäksi vielä seuraavat

Katri Junnila-Heikkinen 3.9.1999 nro 46/1999 dnro 98/2432 koodi 6550/R/5020/1998
Jukka Rappe 14.5.1998 Dnro 217/22/1998, 14.5.1998 Dnro 217/22/1998
Matti Nissinen 31.8.2001 Dnro 142/21/2001, 19.5.2000 Dnro 58/42/2000
Martti Jaatinen 16.4.1999 Dnro 186/41/1998, 19.5.2000 Dnro 58/42/2000
Minna Väänänen 16.4.1999 Dnro 186/41/1998, 28.9.1999 Dnro 108/41/1999, 22.12.1999 Dnro 239/42/1999, 9.9.2008 Dnro 136/41708
Christer Lundström 30.5.2000 Dnro 58/42/2000, 9.5.2003 Dnro 11/41/2003, 9.2.2004 dNRO 7/41/2004
Jorma Kalske 9.2.2004 dNRO 7/41/2004, 9.9.2008 Dnro 136/41708
Simo Kolemainen 24.6.2004 nro 1/2004

käräjätuomareista muun muassa

Veijo Lehto 144 Dno R98/71 1.6.1998
Jaakko Raittila 3.10.2000 00/611
Riitta Kuurinmaa-Myllyniemi 13.8.1998 R98/90 224 30.1.2001 00/1003, 30.1.2001 Nro 148 00/1103, 13.11,2000 00/1003, 26.8.1998 224 R98/90
Juha Nieminen, Ylivieskan käräjäoikeus
Jyrki Määttä Raahen käräjäoikeus

Korkeimman oikeuden tuomareista

Seuraavat korkeimman oikeuden tuomarit ovat tehneet tietoisesti vääriä päätöksiä. Korkeimman oikeuden päätös 01.12.2008 nro 2597 diaarinumero H2008/220
Ratkaisun on esitellyt esittelijä Tero Mikkola ja asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Möller, Lehtimaja ja Bygglin.

Eri oikeusasteiden päätökset

Rovaniemen hovioikeus 14.5.2007 nro 418
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 28.11.2005 nro 05/529
Korkeimman oikeuden päätös 24.1.2001 nro 142
Korkeimman oikeuden päätös 20.9.2001 nro 1841
Korkeimman oikeuden päätös 11.1.2002 nro 17
Korkeimman oikeuden päätös 28.6.2002 nro 1771
Korkeimman oikeuden päätös 10.7.2003 nro 1800
Korkeimman oikeuden päätös 10.7.2003 nro 1801
Korkeimman oikeuden päätös 10.7.2003 nro 1802
Vaasan hovoikeuden tuomio 21.5.1999 nro 521
Vaasan hovioikeuden päätös 13.1.2000 nro 39
Vaasan hovioikeuden tuomio 31.1.2000 nro 39
Vaasan hovioikeuden päätös 8.12.2000 nro 1376
Vaasan hovioikeuden päätös 7.5.2001 nro 545
Ylvieskan käräjäoikeuden päätös 30.5.1996 nro 900
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 3.1.1997
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 1.6.1998 nro 144
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 26.8.1998 nro 224
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 26.8.1998 nro 228
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 19.9.2000 nro 1066
Ylivieskan kärjäoikeuden tuomio 3.10.2000 nro 1050
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 13.11.2000 nro 1311
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 30.1. 2001 nro 148
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 28.2.2001 nro 280
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 15.2.2002 nro 10046
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 19.12.2002 nro 02/393
Tässä selostukset ja todistusaineisto



Syyttäjän esteellisyys ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syyttjn-esteellisyys-ja.html









Vastaus Ylivieskan poliisipäällikölle toimenpiteitä varten
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/vastaus-ylivieskan-poliisiplliklle.html




Kalajoella 22.2.2009 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

Tiedoksi perustuslakivaliokunta

maanantai 16. helmikuuta 2009

Ruusunen vastaan Vanhanen




Uutisointia Hymy-lehdessä





Kirjoitin blogissani Yksyisyyden suoja - Pääministerin morsian http://www.erkkiaho.com/blog/index.php?search=p%E4%E4ministerin+morsian.

Kirjoitin blogissani Ruusunen vastaan Vanhanen oikeusprosessista. Pääministeri Vanhasen oikeudenkäynti oli poliittinen? http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2008/11/pministeri-matti-vanhasen-oikeudenkynti.html

Esitin silloin oman näkemykseni asiasta:

Lain ja oikeuden tuntemukseni perusteella väitän, että hovioikeudessa Helsingin käräjäoikeuden päätös muuttuu. Mielestäni Helsingin käräjäoikeuden päätös on poliittinen päätös.Jos olisin ollut käräjäoikeuden tuomari, joka voi päättää asian yksin, niin tuomio olisi ollut seuraava: Kirjan kustantajalle Kari Ojalalle 90 päiväsakkoa ja oikeudenkäyntikulujen korvaaminen sekä korvattavaksi Matti Vanhaselle 1000 euroa. Susan Ruususelle 30 päiväsakkoa ja oikeudenkäyntikulujen korvaaminen.

Julkisuudessa on otettu asiaan muun muassa seuraavia kannanottoja:


Hovioikeuden tuomio Pääministerin morsian - kirjasta ei vakuuta
http://jyrkivirolainen.blogspot.com/2009/02/hovioikeuden-tuomio-paaministerin.html


Uutiset Uusi Suomi Pääministerin morsian
http://www.uusisuomi.fi/asiasanat/paaministerin-morsian-kirja-0

Kritiikkini hovioikeuden päätökseen: Minun lain tuntemukseni ja oikeuskäsitykseni mukaan hovioikeuden päätös on lain- ja oikeudenmukainen. Kuitenkin valtiolle tuomittu rikoshyöty on laskettu virheellisesti liian korkeaksi. Kustannustoiminnassa on kuluja, joita oikeudenpäätöksesssä ei ole huomioitu, koska niitä ei ole esitettykään huomioitavaksi. Siltä osin hovioikeuden päätös ei ole oikeudenmukainen. On erittäin suuri todennäköisyys, ettei korkein oikeus anna asiassa valituslupaa ja miksi antaisi.

perjantai 13. helmikuuta 2009

Kiirehtimispyyntö keskusrikospoliisille
















Seppo Heikkisen nimi väärennetty vakuutuskorvaushakemukseen


Lauri Heikkinen on tunnustanut sekä suullisesti että kirjallisesti asentaneensa putket väärin. Kirjallinen todistus on vakuutuskorvaushakemuksessa, jonka on laatinut nimismies Vesa Juntunen ja siihen on Seppo Heikkisen nimen väärentänyt Lauri Heikkinen. On syytä epäillä, että olosuhteet huomioonottaen kysymyksessä on suunniteltu, harkittu teko ja kiistaton vakuutuspetos, jossa tekijöinä ovat silloinen Hyrynsalmen nimismies Vesa Juntunen ja hänen yhtiökumppaninsa Lauri Heikkinen.

Faktatiedot yrityksistä

Jumalisjärven Lohi Ay:n osakkaina olivat:
- Paavo Heikkinen 30.10.1979 - 31.12.1986,
- Seppo Heikkinen 1.1.1987 - 31.05.1991 ja
- Lauri Heikkinen 30.10.1979 - 31.12.1989.
- Avoin yhtiö joutui lopettamaan kalanpoikastuotannon varattomana 31.5.1991.
- Hyrynsalmen nimismies Vesa Veikko Eemeli Juntunen, Eija Birgitta Juntunen enemmistöosakkaana ja Lauri Eemeli Juntunen osakkaana ja metsäinsinööri Juho Kemppainen osakkaana omistivat Emäjoen Lohi Oy:n.
- Emäjoen Lohi Oy toimi seurakunnalta vuokratulla maalla 4.2.1988 alkaen.
- Yhtiö rekisteröitiin 13.7.1988.- Kainuun Osuuspankki haki yrityksen konkurssiin 21.9.1992.
- Kajaanin käräjäokeuden tuomio 6.10.1992.
- Vesa Juntunen erosi Hyrynsalmen nimismiehen toimesta 31.12.1992.
- Oulun lääninhallitus määräsi virkasuhteen päättymisestä 1.3.1993 lähtien.
- Vesa Juntunen tuomittiin kirjanpitorikoksista ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Rikosten tekoajat olivat vuosina 1988-1992.

Epäilty vakuutuspetos
Yritys laajensi toimintaansa vuoden 1986-1987 aikana niin, että poikastuotantoon rakennettiin uusi halli, kokonaiskustannuksiltaan miljoona markkaa. Uuteen laitokseen tuli lämmönvaihtimella varustettu vedenkierto- ja valvontajärjestelmä. Uutta järjestelmää käynnistettäessä tapahtui erikoisia asioita. Lämmönvaihdin oli kytketty väärin, mikä tarkoitti sitä, että altaissa kiersi koko ajan sama vesi ja poikaset kuolivat omiin jätöksiinsä keväällä 1987. Vika oli siinä, että vaihtimen putket oli kytketty vastoin ohjeita ristiin.Kytkennän oli tehnyt ja valvonut asianomistajan toinen yhtiömies, joka harjoitti päätoimisesti LVI-urakointia. On täysin selvää, että ammattimies ei voi tehdä tällaista vahinkoa tietämättään. Vahingon suuruus oli 600 000 markkaa. Toinen yhtiömies oli hakenut vahingonkorvausta vakuutuksesta. Tähän vahingonkorvaushakemukseen hän oli väärentänyt asianomistajan nimen keväällä 1987. Tämän teon hän tunnustaa poliisikuulusteluissa. Tekoa on syytä epäillä törkeäksi vakuutuspetokseksi, jonka poliisi jätti selvittämättä.

Kuulustelukertomuksissa Lauri Heikkinen tunnustaa asentaneensa laitteet."Koska minulla oli vastuuvakuutus, haimme korvausta aiheutuneesta vahingosta minun vastuuvakutukseni perusteella. Vesa Juntunen täytti Hyrynsalmella korvaushakemuksen, jonka allekirjoitukseksi kelpasi vain Sepon nimikirjoitus. Koska korvaushakemuksella oli erittäin kiire, eikä Seppoa saatu puhelimitse kiinni, laitoin nimen Sepon puolesta. Katson, ettei nimenkirjoittamisella ole tapahtunut kenellekään vääryyttä, koska hakemus koski meidän yhteiselle yhtiölle aiheutuneen vanhingon korvaamista".

Jumalisjärven Lohi Ay myi 5.6.1988 Emäjoen Lohi Oy:lle 365 438 kalanpoikasta hintaan 0.50 markkaa/kappale. Kaupan arvo 182 719 markkaa.Saman kaupan perusteella Jumalisjärven Lohi Ay myi edelleen 24 - 25.1988 välisenä aikana 1-vuotiaita kirjolohen poikasia 10 820 kg à 15,00 markkaa kilo. Kaupan arvo oli 162 300 markkaa. Kahden kaupan yhteisarvo oli 345 019 markkaa.Kaupassa myyjänä oli Jumalisjärven Lohi Ay:stä Lauri Heikkinen ja ostajana Emäjoen Lohi Oy:n puolesta sama mies eli Lauri Heikkinen. Yhtiömiesten kirjallisen sopimuksen mukaan Lauri Heikkisellä ei ollut yksin oikeutta ko. kaupan tekemiseen.Emäjoen Lohi Oy teki asiasta perusteettoman reklamaation, jonka ajankohdaksi reklamaatiossa on mainittu 17.6.1988. Reklamaation mukaan EmäjoenLohi Oy maksaa kaloista vain 100 000 markkaa. Toinen reklamaatio on päivätty 15.9.1989. Silloin Emäjoen Lohi Oy:llä ei ollut enää reklaamaatio-oikeutta kauppaan. Reklamaation mukaan käyväksi kauppahinnaksi on sovittu 108 200 markkaa. Reklamaatiot on laatinut nimismies Vesa Juntunen ja hyväksynyt hänen yhtiökumppaninsa Lauri Heikkinen, joka oli kaupassa sekä myyjänä että ostajana. Lauri Heikkinen on hyväksynyt reklamaation kuulematta toista avoimen yhtiön osakasta Seppo Heikkistä. Teko on yhtiömiesten tekemän sopimuksen vastainen teko. Koska Lauri oli sekä myyjä että ostaja samalla kertaa, niin reklamaation tekeminen kaupasta on käsittämätön asia ja osoittaa epärehellistä toimintaa.Näin ensimmäisestä kalanpoikaskaupasta jäi maksamatta 82 719 markkaa ja toisesta 54 100 markkaa. Yhteensä 136 819 markkaa. Emäjoen Lohi Oy maksanut Lauri Heikkiselle poikasista 100 000 markkaa, eikä Lauri ole tilittanyt rahoja Jumalisjärven Lohi Ay:n tilille. Lauri Heikkinen tunnustaa kuulustelukertomuksessa saaneensa maksun 24.8.1988. "Rahoista puolet sijoitin Emäjoen Lohi Oy:n osakepääoman korottamiseen ja puolet jätin omaan käyttööni", sanoo Lauri Heikkinen kuulustelukertomuksessa.

Mikko Kovalaisen rooli

Mikko Kovalainen oli tuohon aikaan persaukinen varatuomari, jonka Paavo Heikkinen joutui lunastamaan ulos hotellista ja ostamaan tälle vyönkin, että housut pysyy jalassa. Varatuomari Mikko Kovalainen käytti tuolloin hyväkseen Paavo Heikkisen hädänalaista asemaa. Mikko Kovalainen soitti kuulustelukertomuksen mukaan Paavo Heikkiselle ja lupasi hoitaa Osmo Suorsaa vastaan vahingonkorvausoikeudenkäynnin Oulun raastuvanoikeudessa ja pyysi korvauksesi 5.000 markkaa ilmoittaen samalla, että hän ei hoida asiaa elleis rahaa lähetetä ennakkoon hänelle.

Puhelun päätyttyä Kovalainen soitti Paavolle uudelleen ja ilmoitti, että rahaa pitää olla 7.000 markkaa, koska se 5.000 markkaa ei riitä. Oikeudenkäynnin jälkeen Kovalainen lähetti Paavo Heikkiselle 18.11.1992 päivätyn laskun, minkä loppusumma oli 31.089,90 markkaa.

Erkin kommentti: Miksi Mikko Kovalainen haastoi oikeuteen Osmo Suorsan, kun Lauri Heikkinen oli sekä suullisesti että kirjallisesti todistanut, että hän on asentanut putket väärin. Varatuomari Mikko Kovalainen Paavo Heikkisen asiamiehenä haastoi väärätä henkilöt oikeuteen. Lisäksi varatuomari Mikko Kovalaisella olisi pitänyt olla myös Seppo Heikkiseltä avoin valtakirja hoitaa asioita. Sitä hänellä ei ollut eikä myöskään Oulun käräjäoikeuden tuomari ole tarkistanut varatuomari Mikko Kovalaisen valtakirjoja hoitaa asiaa. Asian käisttely olisi pitänyt lopettaa siihen, ettei varatuomari Mikko Kovalaisella ollut valtuuksia hoitaa asiaa Seppo Heikkisen puolesta.
Joensuun Lakiasiaintomiston laskuissa on laskutettu sellaisia matkoja, jotka Mikko Kovalainen on tehnyt muiden kyyditsemänä.Tällaisia ovat 4.1.1992 tehdyt matkat, joista on laskutettu 995,40 markkaa ja 9.6.1993 tehdyistä matkoista 995,40. Lasku on tehty Kainuun Lähivakuutusyhdistykselle ja täyttää näinollen petoksen tunnusmerkistön.

Oikeudenkäynti asianomaisen tietämättä

Mikko Kovalainen on haastanut Paavo Heikkisen tietämättä Katri Helena Heikkisen ja Matti Hermanni Heikkisen kuolinpesän oikeuteen maanvuokraussopimuksen irtisanomisen mitättömyyttä tarkoittavassa asiassa. Suomussalmen kihlakunnanoikeus ei ole tarkistanut avoimia asianajovaltakirjoja, sillä asian hoitamisessa olisi tarvittu myös Seppo Heikkiseltä valtakirja asian hoitamiseen. Sellaista ei Mikko Kovalaisella ollut. Asian käsittely olisi pitänyt lopettaa heti alkuunsa valtuutuksien puutteen vuoksi.
Mikko Kovalainen valitti asisastea edelleen Rovaniemen hoivioiketeen ilman riittäviä valtuutuuksia. Rovaniemen hovioikeuskaan ei tarkistanut Mikko Kovalaisen toimivaltuuksia asiassa.

Pertti Virolainen asiamiehenä

Pertti Virolainen haastoi Paavo Heikkisen asiamiehenä varatuomari Mikko Kovalaisen oikeuteen kiskonnasta ja luottamusaseman väärinkäyttämisestä. Kainuun Lähivakuutus on maksanut Kovalaiselle Paavo Heikkisen vakuutuksen perusteella tämän asian hoitamisesta yhteensä 31.051.35 markkaa.
Virolaisen haastehakemuksen mukaan Kovalainen on nostanut 14.4.1993 Kuusamon tuomiokunnan tuomarille osoittamalaan haastehakemuksella maanvuokraussopimuksen irtisanomisen mitättömyyden toteuttamista tarkoittavan vahvistuskanteen, josa Paavo Heikkinen on kantanajana. Asiaa on käsitelty Suomussalmen kihlakunnanoikeudessa 9.6.1993 § 552 kohdalla (S93/85). Kovalainen on nostanut kanteen ilman Heikkisen suostumusta ja ilman Heikkisen antamaa valtuustusta. Heikkinen ei edes tiennyt, että asiassa tullaan nostamaan kanne. Kainuun lähivakuutus on maksanut Kovalaiselle Paavo Heikkisen vakuutusyhtiössä olleen vakuutuksen perusteella tämän asian hoitamisesta yhteensä 16.772,82 markkaa.
Kovalainen on huhtikuussa 1992 kovaan rahapulaansa vedoten vaatinut Heikkistä suorittamaan 11.000 markaa minkä summan Heikkinen oli varmistaakseen oikeidenkäyntiasian hoitamisen maksanut Kovalaiselle 13.4.1992 pankkisiirtona. Mainitun 11.000 markkaa Heikkinen oli vaivoin saanut koottua siten, että hän oli saanut vävyltään Timo Heikkiseltä 10.000 markkaa ja Bruno Kovalaiselta 1.000 markkaa. Heikkinen on taipunut maksamaan Kovalaiselle mainitun 11.000 markkaa ainoastaan siitä syystä, että Heikkinen on halunnut pelastaa Kovalaisen oman ilmoituksensa mukaan uhkaavalta konkurssilta. Kovalainen ei kuitenkaan ollut pitänyt lupaustaan hoitaa Oulun raastuvanoiekudenssa vireille tullutta asiaa 7.000 markalla, vaan Kovalainen oli osoittanut Heikkiselle 18.11.1992 yhteensä 31.089,90 markan suuruisen laskun.

Erkin kommentti: Pertti Virolainen ei ole tuonut haasteessaan kyllin selkeästi esille sitä, että Mikko Kovalainen haastoi oikeuteen kokonaan väärät vastaajat. Todellinen syyllinen oli Lauri Heikkinen ja hänen kanssaan vakuutushakemuksen tehnyt nimismies Vesa Juntunen. Lisäksi Pertti Virolainen ei ole tuonut kyllin selvästi esille sitä, että Mikko Kovalaisella ei ollut valtuuksia hoitaa asioita, koska hänelleä ei ollut Seppo Heikkiseltä valtakirjoja asian hoitamiseen. Tässäkin maanvuokrausjutussakin oli haastettu Mikko Kovalaisen toimesta väärät henkilöt oikeuteen. Siksi saatiin asiakkaan kannalta väärä päätös, mutta oikeuden kannalta oikeata päätös. Tällaisella päätöksellä Mikko Kovalainen saattoi saada asiakkaan vakuutustyhtiöltä rahat. Tällä keinolla hän hoiteli asioita hovioikeuteen saakka ja laskutti vakuutusyhtiöitä. Näin hän pysyi leivän syrjässä kiinni höynäyttämällä asiakkaitaan nostamalla syytteitä vääriä henkilöitä kohtaan.
Paavo Heikkiseltä vaatimansa 11 000 markkaa Mikko Kovalainen käytti toimintonsa rästivuokrien maksamiseen eikä suinkaan Paavo Heikkisen asioiden hoitamiseen.

Tämän hetken tilanne

Hyrynsalmen kihlakunnan ulosottomies on lähestynyt Paavo Heikkistä 4.2.2009 kirjeellä, jossa lukee "Eläkkeenne ulosmittauksen lisäksi on ulosmitattu myös kiinteistö"
Tämä tarkoittaa Paavo Heikkisen kotitalon ulosmittaamista rikollisesti Vesa Juntusen, Lauri Heikkisen ja ennenkaikkea Mikko Kovalaisen aikaansaatujen velkojen ulosmittaamisen vuoksi.
Pyydän KRP:tä nopeuttamaan Mikko Kovalaisen rikostutkintoja sekä käynnistämään uudelleen Vesa Juntusen rikosten tutkinnat. Pyydän oikeusministeri Tuija Braxia keskeyttämään Paavo Heikkisen ulosottotoimet

maanantai 9. helmikuuta 2009

Miksi poliisiministeri vaikenee?



Promerit kertoo sivuillaan:

Tapaus Jukarainen vei poliisijohtaja Jouni Välkin hengen.Palataan aikaan ennen poliisijohtaja Jouni Välkin salattua itsemurhaa 02.10.2008. Koko Suomen poliisien laillisuuden valvonnasta vastannutta Jouni Välkkiä oli painostettu ankarasti tapaus Jukaraisen selvittämiseksi. Ajanjaksolla 01.03.2008- 04.09.2008 Välkkiin oli otettu yhteyttä useamman kerran selvittämättömän tapauksen vuoksi, joka koski Mikkelin apulaispoliisipäälikön Ilkka Jukaraisen käynnistämää asiakokonaisuutta. Viimeisessä yhteydenotossa Välkin viesti oli hänen omin sanoin: "Näin suurta korruptiota ei voi selvittää julkisesti, etenkin kun asiaan on sotkeutunut korkea-arvoisia poliisiviranomaisia.". "Asia on pyrittävä selvittämään poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan kautta, vaikka tilanne olisi kuinka vakava." "Salaiseksi luokiteltavat asiakirjat, jotka koski jättimäistä rahanpesua ajanjaksolla 1999-2007 olisi nyt toimitettava sisäministeriöön.". Sisäministeriö päättäisi asiasta koskevasta lehdistötilaisuudesta.

Netistä löytyy seuraava tiedote

Kuinka kauan viranomaiset voivat salata tätä asiaa kansalaisilta ja lehdistön edustajilta?
Lappeenrannan poliisin selvitysyksikkö tutkii Suomen oloissa ennen-näkemättömän suurta rahanpesua, jossa pääepäiltynä on viisi virkaa tekevää poliisijohtajaa. Kyseiset rahasummat joita on pesty todistettavasti kotimaisen ja ulkomaalaisen pankkijärjestelmän kautta jo vuoden 2000 alusta alkaen käsittävät useita kymmeniä miljoonia euroja. Kyseisistä rahasummista merkittävä osa on siirretty poliisijohtajien ulkomaille avatuille pankkitileille.Kyseiseen rahanpesuun liittyy muitakin tahoja. Kyseisien summien suuruus perustuu pitkään ajanjaksoon, jolloin rahanpesu on tapahtunut. Lappeenrannan poliisiyksikkö käynnisti salaisen tutkinnan poliisijohtajia vastaan Elokuussa 06.
Kyseinen tutkinta on käynistetty eri tutkintanimikkeellä kuin todellisuus, koska se on haluttu käynnistää salassa niin kansalaisilta kuin lehdistön edustajilta, mikä on ollut ymmärrettävää. Lappeenrannassa salaista tutkintaa johtavat vanhemmat rikoskonstaapelit Tero Muurman sekä Minna Hänninen. Kyseiset tutkinnanjohtajat saattavat kieltää asian sekä toimittajille että muille tahoille viimeiseen asti vedoten tutkinnan keskeneräisyyteen sekä sisäiseen/kansalliseen turvallisuuteen. Jokatapauksessa julkistamisvelvollisuus asiasta on ensimmäisenä kyseisillä tutkinnan johtajilla. Asiasta on myös informoitu kahta ulkomaalaista toimittajaa ja he ovat myös samalla linjalla ilmoitusvelvollisuuden järjestyksen suhteen. Me kaikki odotamme milloin Lappeenrannan poliisin tutkinnanjohtajat antavat ensimmäiset poliisijohtajiin kohdistuvat pidätysmääräykset, sillä aikaa on ollut riittävästi. On muistettava että tutkinta poliisijohtajia vastaan käynnistettiin jo Elokuussa 06. Vahvistamme tämän järkyttävän asian todeksi.
Kyseiset rahasummat joita on pesty viimeisen seitsemän vuoden aikana poliisijohtajien ja siihen liittyvän organisaation toimesta ovat jo kansainvälisen mittapuun mukaan huomattavat. Kyseiset asiat tuovat pakostakin mieleen Ruotsissa 20 v sitten salamurhatun pääministeri Olof Palmen tapauksen. Tapauksen sanottiin liittyvään asetehdas borforsin laittomiin/hämäriin kauppoihin joihin oli sekaantunut useita silloisia huippunimiä Ruotsin politiikan huipulta Olof Palmea lukuun ottamatta. On muistettava, että Calabrian, Ndrangheta rikollisjärjestöllä on Suomessa yksi suuryritykseksi luokiteltava yritys omistuksessaan, jonka järjestö omistaa monimutkaisen yhtiöjärjestelyjen kautta. Kansainvälisen järjestön rahanpesu ulottuu kaikkialle maailmaan, myös pohjoismaihin. Useimmille Suomalaisille järjestö on tuntematon, mutta hakukone Googleen syötettynä sanat: Calabrian mafia tai sana Ndrangheta - antaa järjestöstä totuuden mukaisen kuvan. Kun Ruotsissa johtavassa asemassa rikollisuuden vastaisessa osastossa työskentelevän poliisijohtajan yhteys Ndranghetaan alkoi näyttää yhä varmemmalta, asian tutkinta lopetettiin. Tervetuloa banaanivaltioon nimeltä Suomi, eletään vuotta 2007 ja maa on olevinaan Suomi. Tätä tiedotetta lukiessanne jotkut ovat jopa pudonneet tuoliltaan, sillä vakaana/rehellisenä pidetyn yhteiskunnan paljastuminen kuplaksi voi olla monelle järkytys. Yhteystiedot tutkinnan johtaja Minna Hänniseen: 05-7323176, sähköp. minna.hanninen@poliisi.fi

maanantai 2. helmikuuta 2009

Korkeimman oikeuden päätös syyttäjän esteellisyydestä




Kuvassa entinen Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen











KKO:2000:51
Diaarinumero: H99/390 Esittelypäivä: 22.3.2000 Antopäivä: 7.4.2000 Taltio: 608

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2000/20000051

Ote päätöksestä

Hovioikeus on yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:n 1 momentin 6 kohtaan nojautuen katsonut, että A:n esittämät väitteet ovat hovioikeuden päätöksessä mainituissa olosuhteissa voineet saada Rappen toiminnan näyttämään puolueelliselta ja siten objektiivisesti arvioiden olleet omiaan antamaan aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa syyttäjänä.
Syyttäjä on yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan esteellinen, jos jokin seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Edellä mainitun säännöksen mukaan vasta perusteltu aihe epäillä puolueettomuutta perustaa esteellisyyden. Esteellisyyden toteamiseksi eivät siten riitä vain vastaajan omaan epäilykseen perustuvat väitteet tai hänen esittämänsä rikos-ilmoitus tai tutkintapyyntö, ellei niiden tueksi esitetä tai asiassa muuten tule ilmi sellaisia seikkoja, jotka objektiivisesti arvioiden ovat omiaan antamaan epäilyyn perustellun aiheen. Silloin, kun voidaan arvioida, että esteellisyysväitteelle saattaa olla perusteita, todistelun vastaanottaminen ennen väitteen ratkaisemista saattaa olla tarpeen.
Esteellisyysväitettä arvioidessaan tuomioistuimen on kiinnitettävä huomiota myös siihen, ettei esteellisyysväitettä käytetä epäasiallisesti esimerkiksi oikeudenkäynnin viivyttämiseksi tai asianosaiselle mieleisen henkilövaihdoksen aikaansaamiseksi ja ettei todistelua vastaanoteta tarpeettomasti eikä enemmän kuin on tarpeen esteellisyyden ratkaisemiseksi.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Olavi Heinonen sekä oikeusneuvokset Kari Raulos, Kati Hidén, Eeva Vuori ja Liisa Mansikkamäki. Esittelijä Jukka-Pekka Salonen.

Syyttäjä Sulo Heiskarin toiminta

Katso Syyttäjän esteellisyys ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syyttjn-esteellisyys-ja.html

Katso PR-talojen markkinoilta poistaminen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/pr-talojen-markkinoilta-poistaminen.html

Korkerimman oikeuden päätökseen perustuen voidaan kiistattomasti todeta, että syyttäjä Sulo Heiskari ja syyttäjä Esa Mustonen ovat toimineet esteellisinä ja kaikki Erkki Ahoa ja hänen liikentoimintaansa koskevat päätökset ovat syntyneet rikosten avulla. Siksi Korkeimman oikeuden on purettava kaikki Erkki Ahoa ja hänen liiketoimintaansa koskevat alioikeuksien ja korkeimman oikeuden väärät päätökset.