sunnuntai 30. marraskuuta 2008

Hotelliasiaa ajettiin kuin käärmettä pyssyyn









Kunnallisvaaleissa 1999 Erkki Aho säilytti ylivoimaisen ääniharavan aseman Kalajoella. Erkki Aho oli siirtynyt Kristillisdemokraattien listalle siroutumattomaksi ehdokkaaksi, koska koki syrjinnän keskustan riveissä sietämättömäksi. Äääniharavien osalta vaalitulos oli seuraava: Erkki Aho Kristillisdemokraatit, sitoutumaton 216, Simo Kärjä Keskusta 114, Pirkko Nygård SDP 111, Reijo Rautakoski Keskusta 105, Päivi Siironen Keskusta 101.

Kalajoki Socking Estate Oy

Kun Paratiisikylpylä Oy jäi paperiyhtiöksi niin sen nimi muutettiin Kalajoki Stocking Estate Oy:ksi. Yhtiön toimitusjohtajana oli kunnansihteeri Pekka Ollila. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana oli opettaja Oiva Utriainen. Yhtiön nimissä oli haettu hotellille rahoitusta niin, ettei yhtiön hallitus tiennyt asiasta mitään. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Oiva Utriainen oli asiasta ihmeissään ja päätti kutsua yhtiön hallituksen koolle asian johtosta. Kalajoen kunnasta ilmoitettiin Oiva Utriaiselle, että hän ei voi kutsua yhtiön hallitusta koolle, koska yhtiön hallitus on erotettu jo lähes vuosi sitten, mutta asia on jäänyt ilmoittamatta yhtiön hallituksen puheenjohtajalle ja yhtiön hallituksen jäsenille. Yhtiön omisti 100-prosenttisesti Kalajoen kaupunki ja yhtiökokouksessa päätösvaltaa käytti yksin kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.

Kun valtuutettu Erkki Aho kuuli asiasta niin hän meni Kalajoen kaupungin hallintojohtajan Pekka Ollilan luokse ja pyysi pöytäkirjat nähtäväkseen yhtiön yhtiökokouksesta ja yhtiön hallituksen kokouksista. Niitä pöytäkirjoja ei löytynyt. Aholle syntyi epäilys, että niitä ei ollut koskaan tehtykään. Myöhemmin pöytäkirjat löytyivät elinkeinojohtaja Veijo Rautiaisen hallusta. Pöytäkirjojen mukaan yhtiön hallitus oli vaihdettu ja toimitusjohtaja oli vaihdettu sekä yhtiön nimi oli muutettu kiinteistöyhtiö Kalajoen Kylpylähotelli Oy:ksi. On syytä epäiilä, että pöytäkirjat on tehty pahasti jälkikäteen.

Rahoitusta hotellille oli haettu Pohjois-Pohjanmaan maakunnalta. Asia tuli esille kun sitä oli käsitelty maakunnan yhteistyöryhmässä MYR:ssä, jonka puheenjohtaja on kalajokinen Raili Myllylä, joka oli siihen aikaan Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen jäsen. Unohtuiko esteellisyysasiat? Tiedotusvälineet uutisoivat asian näyttävästi 3.6.2003. Asia oli uutisoitu niin, että meriluontokeskus ja hotellihanke on tärkeä kokonaisuus, mikä on parasta toteuttaa yhdessä. Hankkeiden kustannusarvio oli vähintäänkin n. 60 miljoonaa tapettua markkaa.

Hotelli ja meriluontokeskus

Hotelli- ja meriluontokeskusta Kalajoen niin sanotut johtavat päättäjät ajoivat kuin käärmettä pyssyyn. Kalajoen kaupungin uskonto on matkailu ja sen pyhä lehmä on Kalajoen Hiekkasärkät Oy. Sopivat kunnallispolitiikot ovat sen hallituksen jäseniä. Kun Jouni Jyrinki valittiin Kalajoen valtuuston puheenjohtajaksi niin valinnan ehdoksi Erkki Aho laittoi sen, että hotellihanketta ei viedä eteenpäin valtuutettujen tietämättä. Jyrinki lupasi pyhästi valvoa asian. Toisin kuitenkin kävi.

Kalajoen matkailu-uskonnon dogmi eli uskonkappale on se, että suuri hotelli, varsnkin kalajokisten veronmaksajien rahoilla rakennettuna, pelastaa koko Kalajoen matkailun. Se tuo lisää runsasti kaivattuja naistyöpaikkoja. Näin asiaa markkinoitiin.
Kilpailun rajoituslain 7 §:n mukaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kielletty. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:llä on Kalajoen matkailussa määräävä markkina-asema. Kalajoen kunta on lähtenyt kilpailemaan yksityisten hotellien kanssa omalla hotellillaan ja se on lainvastainen menettely.

Hotelli- ja meriluontokeskusasia tuotiin valtuuston käsittelyyn. Hotellin kustannusaviota oli pienennetty 11,5 miljoonasta eurosta 6 miljoonaan euroon jotta valtuutetut voisivat paremmin hyväksyä kustannusarvion. Kustannusarviosta oli jätetty pois paljon sellaisia asioita, jotka tulevat myöhemmin kaupungin maksettavaksi. Lisäksi hotelli ja meriluotokeskus oli koplattu yhteen ja siihen tulee toimitiloja myös muille tahoille. Asian kritisoijlle valtuustossa kaupunginjohtaja Jukka Puoskari ilmoitti, että hotellin rakentamiseen Kalajoen kaupunki ei tule laittamaan euroakaan. Tämä lausunto on kirjattu myös sanomalehtijuttuun. Kalajoen kaupungin taseesta kuitenkin selviää, että Kalajoen kaupunki omistaa hotellin kiinteistöyhtiöstä 81 %. Onko kaupunginjohtaja Jukka Puoskari puhunut valtuutetuille muunnettua totuutta?

Kun alueella on yksityistä hotellitomintaa on niin on täysinn selvää, että kunnallinen hotellitoiminta vääristää kilpailua ja on kilpailulain vastaista toimintaa. Se on myös kuntalain 2 §:n vastaista, sillä kunnan toimialaan ei kuulu hotellitoiminta. Tein asiasta valituksen Oulun hallinto-oikeuteen. Siellä ei kuitenkaan lakia kunnioiteta kun herroja ja heidän tekojaan suojellaan. Myös KHO:ssa on sama linja.

Erkki Aho viidennelle kaudelle

Erkki Aho aika väsynyt jatkuvaan syrjintään sekä viranomaisten kuten poliisin, laillisuusvalvojen ja oikeuslaitoksen rikolliseksi epäiltävään toimintaan. Aho oli valmis luopumaan kunnallispolitiikasta. Pro Kalajoki syntyi koulujen lopetuskiistan seurauksena. Lähdin valtuustoehdokkaaksi aivan "viime metreillä" Pro Kalajoen yhteislistalle. Vaalitulos oli yllätys kalajokisille. Kunnallisvaalien 2003 ylivoimainen ääniharava oli Jorma Untinen Pro Kalajoki 307, toiseksi eniten ääniä sai Erkki Aho Pro Kalajoki 199 , seuraavaksi eniten Kaarlo Isokääntä Keskusta 145, Raili Myllylä Keskusta 109, Veli Ainali Kristillisdemokraatit 108. Nämä olivat selkeät protestivaalit.

"Vanhan vallan voimat" Eero Nevalainen keskusta, Esko Lindström Vasemmistoliitto jne. olivat kuntavaalien jälkeen "neuvottelemassa" muiden puolueiden kanssa ja varmistamassa omiensa asemia. Erkki Ahoa yritettiin keskustan taholta estää jopa ostallistumasta paikkajakoneuvotteluihin Pro Kalajoen eudstajana.
Keskustan riveissä oli suurta tyytymättämyyttä valtuuston puheenjohtajan Jouni Jyringin toimintaa. Kunnallisjärjestön kokouksessa äänestettiin Jouni Jyringin ja Kullervo Niemelän kesken. Silloin valtuutettujen äänet menivät 10-9 Niemelän hyväksi, mutta asiasta kerrottiin niin, että Jyrinki oli voittanut 14-10. Kunnallisjärestön kokouksessa oli äänestyksessä ollut mukana myös viisi ei-valtuutettua.

Keskustan ryhmäkokouksessa äänestettiin uudestaan ja silloin äänestys päättyi 10-7 Jyringin voittoon. Kaksi valtuutettua oli joutunut muuttamaan kantaansa pankinjohtajan puhuttelun jälkeen. Olikokan kysymys lainojen irtisanomisesta ellei mieli muutu? Ja muutuihan se mieli.
Siiten alkoi uusi vääntö, koska valtuuston jäsenet valitsevat valtuuston puheenjohtajan. Jouni Jyrinki ei olisi tullut saamaan enemmistöä valtuustossa. Siksi Jyrinki oli pakotettu luopumaan valtuuston puheenjohtajan paikasta.

Pro Kalajoki esitti valtuuston varapuheenjohtajaksi Erkki Ahoa. Paikka suhteellisen vaalitavan mukaan kuului Pro Kalajoelle. Keskusta, kokoomus ja SDP sekä Vasemmistoliitto halusi paikalle SDP:n Pirkko Nygårdin. Asia meni suhteelliseen äänestykseen, vaikka keskustalaiset aina mielellään kertovat kuinka he sopivat asioista ja hoitavat asioita kaikin puolin hienosti ja tyylikkäästi. Kysymys oli kuitenkin Erkki Ahon syrjinnästä ja vallan sisäpiiriin pääsyn estämisestä. Vasemmistoliitto ei lähtenyt tukemaan Erkki Ahoa äänesstyksessä, vaan yksi edustaja eli Väinö Hietala lupasi lähteä tukemaan Pro Kalajoen vasemmistotaustaista Kari Untista valtuuston varapuheenjohtaksi. Näin Pro Kalajoki joutui äänestykseen vaihtamaan ehdokkaakseen Kari Untisen, joka voitti suhteellisessä äänestyksessä PirkkoNygårdin. Näin keskusta sai syrjäytettyä Erkki Ahon vallan sisäpiiristä.

Erkki Ahoa ei valittu valtuuston toiseksi suurimmasta äänimäärästä huolimatta kaupunginhallituksen jäseneksi eikä elinkeino- ja maankäyttätoimikunnan jäseneksi. Erkki Aho oli keskustalaisten johtohenkilöiden ja heidän hännystelijöidensä mustalla listalla rehellisyytensä takia. Kysymys on selkeästä syrjinnästä, minkä Ylivieskan poliisi Raimo Ollila jätti jällen kerran tutkimatta.

ELMA – kohtalon lapsi Kalajoella

Kalajoen kaupunginhallitus ei ollut vielä nimennyt uutta elinkeino- ja maankäyttötoimikuntaa vuosille 2007-2008 (tilanne 9.11.2007!)

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan (Elman) toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan. Tällä vaalikaudella ensimmäinen Elma toimi vuodet 2005-2006. Seuraava Elma toimii vuodet 2007-2008. Vuosien 2007-2008 Elma oli vielä valitsematta johtuen siitä, että Pro Kalajoen ehdokas Elmaan on valtuutettu Erkki Aho. Tästä syystä Elma on jatkanut vanhassa kokoonpanossa vielä koko vuoden 2007. Lainvastaisesti!

Pro Kalajoen edustajat kaupunginhallituksessa olivat tulleet siihen tulokseen, että Erkki Ahoa ei tulla hyväksymään muiden, lähinnä keskustan ja kokoomuksen edustajien taholta, elinkeino- ja maan käyttötoimikunnan varsinaiseksi jäseneksi kaupunginhallituksessa. Siksi Pro Kalajoen kaupunginhallituksen jäsenet Vuokko Saari ja Jorma Untinen kysyivät Erkki Aholta, että voidaanko varsinaiseksi jäseneksi Pro Kalajoen edustajaksi nimetä Vuokka Saari ja varajäseneksi Erkki Aho. Näin tehtiin ja kaupunginhallitus päätti asiasta. Vuodn 2008 elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan kokouksissa Pro Kalajoen varsinainen jäsen Vuokko Saari on ollut poissa kokouksista ja varajäsen Erkki Aho on ollut kokouksissa mukana. Täyttyykö syrjinnän tunnusmerkistö?

Mikä on Elma?

Elma on Kalajoen kaupungin elinkeino- ja maankäyttötoimikunta. Johtosäännön mukaan sen toiminta-ajatuksena on tukea kunnan kokonaiskehittämistä, hyvää yhdyskuntarakentamista ja kunnan ympäristökuvaa. Elman palvelualueiksi on nimetty elinkeinojen kehittäminen, maan myynti ja ostaminen sekä maankäytön suunnittelu. Asiat ratkaistaan siten, että elinkeinojen kehittämisestä esittelyvastuun kantaa elinkeinoasiamies, maanmyynnistä ja ostamisesta maanmittausteknikko ja maankäytön suunnittelusta kaavoitusarkkitehti. Elman puheenjohtajana toimii kunnanjohtaja. Johtosäännön mukaan kunnanhallitus erikseen päättää toimialaansa kuuluvien asioiden delegoinnista elinkeino- ja maankäyttötoimikunnalle sekä em. viranhaltijoille. Elman johtosääntö on hyväksytty valtuuston päätöksellä 28.11.2000 § 101.

Täytäntöönpanopäätös

Kalajoen kaupunginhallitus teki 10.1.2005 § 40 meriluontokeskus- ja hotellihankkeen täytäntöönpanopäätöksen. Asia ei ollut esityslistalla, mutta asia otettiin kiireellisenä käsittelyyn listan ulkopuolelta. Esityksen mukaan kaupunki rakentaa hotellin ja palkkaa projektipäälliköt. Ohjausryhmään oli valittu sopivat henkilöt. Ryhmän kokoonpano ei vastannut valtuuston voimasuhteita. Hotellihanketta vietiin eteenpäin kuin käärmettä pyssyyn.

Hotellin rakennuslupa-asia

Kalajoen ympäristölautakunta sai 24.1.2006 § 5 käsiteltäväkseen 5-kerroksisen meriluonto/hotellihankkeen poikkeuslupahakemuksen. Erikoista hakemuksessa oli se, että hakijana ei ollut rakentaja eli kiinteistöyhtiö, vaan Kalajoen kaupunki. Lisäksi hakemuksessa ei oltu esitetty tonttia mihin ko. poikkeuslupa pitäisi myöntää! Erikoista oli se, että pitäisi myöntää poikkeuslupa, vaikka ei ole rakennuspaikkaakaan. Vähemmällekin asiantuntijalle lienee ymmärrettävää, että tässä on lainvastainen toimenpide. Hakemuksen perusteluissa todetaan, että kaupunki on kuullut naapureita lehtikuulutuksella sekä virallisella kuulutuksella ilmoitustaululla. Huomatusta ei ole jätetty.

Hanke oli kaavan vastainen. On syytä epäillä, että kaavoitusarkkitehti oli kuitenkin ohjattu tekemään asiasta puoltava lausunto. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että myös rakennustarkastaja oli "määrätty" tekemään myönteinen esitys asiassa lautakunnalle.
Ympäristölautakunnassa puheenjohtajana otin esille ne lainvastaisuudet, mitkä koskivat tätä asiaa. Lautakunnan jäsenet tajusivat tilanteen, mutta kaikki olivat valmiita ”joustamaan”. Minä en yksin ryhtynyt vastustamaan asiaa, enkä myöskään jättänyt asiasta valmiiksi kirjoittamaani eriävää mielipidettä pöytäkirjaan. Tuossa vaiheessa minulla ei ollut kaikista asiosta riittävää varmuutta toidistusaineistoineen, koska asioita salattiin päättäjiltä.

Kaupunginhallitus hyväksyi ympäristölautakunnan päätöksen ja asia vietiin ympäristökeskuksen päätettäväksi mielestäni virheellisillä tiedoilla. Tonttiasia ei ollut kunnossa. Ympäristökeskus myönsi poikkeusluvan. Olihan kysymys myös meriluontokeskuksesta.

Valtuusto sai käsiteltäväkseen tonttiasian vasta 28.2.2006 § 19

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta oli käsitellyt asiaa 30.1.2006 § 7. Siinä maanmittausteknikko esittää, että Kalajoen kaupunki hyväksyy 20.1.2006 allekirjoitetun vuokrasopimuksen täydennyksen Kalajoen kaupungin ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n välillä. Tuota vuokrasopimusta ei ollut olemassa vielä ympäristölautakunnan kokouksessa 24.1.2006. Siksi epäilen, että vuokrasopimus on tehty jälkikäteen. Tontista oli poistettu Kalajoen kaupungin 337 000 euron kiinnitykset. Näin tontti voidaan kiinnittää uudelleen tontin ostajan toimesta. Kaupunki voi sitten tulevaisuudessa tarvittaessa taata kiinteistöyhtiön lainoja ja saada vastavakuutena kiinnityksen tonttiin.

Epäreilua toimintaa

Kaupunginhallitus asetti 10.1.2005 Meriluontokeskus-/hotellihankkeelle ohjausryhmän. Ohjausryhmään valittiin kakkien muiden ryhmien edustajia, mutta ei Pro Kalajoen edustajia. Uusi kaupunginhallitus valittiin kuun lopulla, joten silloin Pro Kalajoen edustajien jättäminen pois ohjausryhmästä ei olisi onnistunutkaan.
Myöhemmin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen jäseniä vaihtui. Tapana on ollut, että hallituksessa on mukana Kalajoen kaupungin valtuustoryhmien edustajia. Nyt käytäntö muutettiin. Vapautuvalle paikalle ei valittukaan Pro Kalajoen edustajaa, vaan Pro Kalajoen paikalle oli valittu Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen.

Mitä maksoi?

Meriluontokeskuksen hinnaksi on esitetyn laskelman mukaan muodostunut 2 254 724 euroa. Hotellin hinta on 5 362 612 euroa, yhdysputken hinta on 337 080 euroa.Koko hankkeen hinta on yhteensä 7 954 416 euroa.

TE-keskus on antanut meriluontokeskukselle investointiavustusta 1 239 000 euroa, mikä on 55 % kustannusarviosta. Kaupungin osuus on 1 013 850 euroa. Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt hotellihankkeeseen investointitukea 840 000 euroa, mikä on 15 % hyväksytyistä hankekustannuksista.

Lisäksi alueelle rakennettiin biolämpölaitos, minkä kustannusarvio oli 1,3 miljoonaa euroa. Te-keskus myönsi investointiavustusta tähän hankkeeseen 243 200 euroa.

Olen suhtautunut hotellihankkeeseen tietyllä kriittisyydellä, koska mielestäni kannattavuuslaskelmat eivät ole tehty realistisiksi. Epäilen, että tulevat vuodet paljastavat totuuden. Milloin pestään likainen pyykki?

Kilpailun rajoituslaki

Kalajoen Hiekkasärkät Oy:llä on Kalajoen matkailussa määräävä markkina-asema ja Kalajoen kunta omistaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä 96 %. Määräävän markkina-aseman katsotaan kilpailun rajoituslain mukaan olevan elinkeinonharjoittajalla tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla on koko maassa tai tietyllä alueella yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se ohjaa merkittävästi hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla tai muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin. Määräävässä markkina-asemassa oleva yritys voi käyttää markkina-asemaansa hyväksi ilman että se menettää heti markkinaosuuttaan kilpailijoille. Määräävässä markkina-asemassa riittää, että yritys on kilpailijoihinsa nähden ylivoimainen.

Meriluontokeskuksen ja kylpylähotelli Sanin harjannostajaiset

13.2.2007 vietettiin Kalajoen Hiekkasärkillä Kylpylähotelli Sanin ja Meriluontokeskuksen harjannostajaisia. Hanke on informaation mukaan edennyt aikataulun mukaisesti ja rakennuskokonaisuus valmistuu kesäkuun alkuun mennessä. Meriluontokeskuksen, hotellin ja biolämpölaitoksen rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 10 miljoonaa euroa.

Meriluontokeskus

Meriluontokeskushankkeeseen sisältyy Metsähallituksen tutkimus- ja näyttelytilat, luentosali, keskusvaraamo, kokoustila, monitoiminen kokoustila (Aaltosali), Kalajoen ammattiopiston Arteman toimistotilat, yritysten toimistotiloja sekä aula-, tekniset- ja sosiaalitilat ynnä väestönsuojat. Meriluontokeskus sijoittuu kylpylähotellin kanssa samaan rakennukseen, josta rakennetaan yhdysputki kylpylä Sanifaniin. Yhdysputken rakentaminen ei sisälly Meriluontokeskuksen ja kylpylähotellin hankesisältöön. Yhdysputken rakentamiskustannuksista vastaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy.

Meriluontokeskuksen kerrosala on 1383 nelimetriä ja tilavuus 6750 m3 ja sen kustannusarvio on 2 254 724 euroa. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus on myöntänyt investointiavustusta 1 239 000 euroa. Kalajoen kaupungin osuus on 1 013 850 euroa. Metsähallituksen ylläpitämän meriluontokeskuksen näyttelyn yleisenä teemana tulee olemaan hiekka. Se keskittyy esittelemään Pohjanlahden rannikkoluontoa. Aihetta esitellään Kalajoen ympäristön luonnonilmiöiden, eläinten, kasvien ja kulttuurin avulla. Teemoina ovat dyynit, maankohoaminen, kalastus sekä Siiponjoki. Teemat tuodaan esille lyhytfilmien, kertomusten ja interaktiivisten sisältöjen avulla. Kolmikerroksiseen näyttelytilaan rakennetaan erillisiä pyöreitä tilamoduleja, solmuja. Interaktiivisena sisältöinä toimivat Internet-sivustot, erilaiset pelit sekä multimedia. Lisäksi näyttelytilaan tuodaan kalastukseen liittyvää välineistöä. Näyttelyn suunnitteluprojektin rahoittaa Oulun lääninhallitus. Kokonaiskustannusarvio on 400 000 euroa.

Kylpylähotelli Sani

Hotelliin tulee 72 kahden hengen huonetta. Huoneista 48 on varustettu lasitetulla parvekkeella, josta avautuu merinäköala. Hotellin toiminnasta vastaa Kalajoen Kylpylähotellin liiketoiminta Oy. Yrittäjinä toimivat Minna ja Pekka Kamunen. Hotellin kustannusarvio 5 362 612 euroa. Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt Kiinteistö Oy Kalajoen Kylpylähotelli Oy:lle investointitukea 840 000 euroa, mikä on 15 % hyväksytyistä hankekustannuksista. Kalajoen Kylpylähotellin liiketoiminta Oy:n rahoitukseen osallistuvat Matkailun Kehitys Nordia Oy, Finnvera Oyj sekä Kauppa- ja teollisuusministeriö. Kalajoen kaupunki on taannut Kiinteistö Oy Kalajoen Kylpylähotelli Oy:n lainan.

Urakkatarjoukset

Kylpylähotellin ja Meriluontokeskuksen rakennusurakkakilpailun voitti rakennusliike Nivat & Fors. Rakennusurakan arvo on 4 767 000 euroa. Muut kohteet jakautuivat seuraavasti: Elementtitoimitukset v Rajaville Oy 618 000 euroa
Putkiurakka Tekmanni Oy 548 800 euroa
Ilmanvaihto Oulun Lämpö ja vesi Oy 395 000 euroa
Sähköurakka Sähköliike Kalajoki Ky:llä 522 158,28 euroa
Rakennusautomaatio Fidelix Oy 53 460 euroa
Kokonaistavoitehinta on 8 186 000 euroa.

Harjannostajaiset

Harjannostaiset olivat perinteisen kaavan mukaiset. Kaupungininsinööri Paavo Soukka esitteli hanketta ja hanuristi Harri Rönn soitti muutaman kappaleen. Harjannostajaisjoukon mukaan mahtui myös pari henkilöä, jotka olivat nauttineet muutakin kuin kansalaisluottamusta. Pöydät kuitenkin pysyivät pystyssä, mutta osa astioista löysi tiensä lattialle aste. Hernekeitto oli hyvää ja sitä oli riittävästi.

Ministeri Mauri Pekkarinen saapui paikalle kello 16.00 jälkeen. Pekkarisen näkemyksen mukaan hotelli- ja meriluontokeskus luo edellytyksiä matkailun voimalliseen kehittämiseen. Metsähallituksen edustajat olivat tyytyväisiä siitä, että nyt heillä on muista luontokeskuksista poikkeava kohde. Sinne ei välttämättä tarvitse hankkia asiakkaita, vaan niitä tulee ikään kuin itsestään hotellin ja kylpylän siivellä.

Iso riski

Tämä matkailuinvestointi on erittäin suuri riski Kalajoen kaupungille. Siksi matkailua ja ennen kaikkea toiminnallisuutta lisääviä kohteita on kehitettävä lisää. Hotelliyrittäjillä on haastava tehtävä edessään. Miten käyttöaste saadaan riittävän korkeaksi? Hotellihanketta on ajettu kuin käärmettä pyssyyn usean vuoden ajan. Valitettavasti kaikki kannattavuuslaskelmat eivät ole riittävän huolellisesti laadittuja. Kahden kolmen vuoden kuluttua näemme miten on mennyt.

Itse olen suhtautunut hankkeeseen tietyllä varauksella, koska minun mielestäni monet asiat perustuvat liiaksi toiveiden ja haaveiden varaan. Tosiasia kuitenkin on se, että Hiekkasärkille nousee hotelli ja me seuraamme mielenkiinnolla miten toiminta käynnistyy. Hotelli tarvitsee tuekseen toiminnallisia kohteita, hiihtotunnelia ja beachhallikokonaisuutta. Lisäksi on kaavoitettava lisää alueita. Hotelli- ja meriluontokeskus tulevat vaikuttamaan myönteisesti Kalajoen matkailun kehittymiseen. Kaavaan on varattu rakennusoikeutta Hiekkasärkkien ydinalueelle 66 500 kerrosalaneliöä.

JukuJukumaasta Jukuparkki

Kalajoen kaupunginhallitus on 18.2.2008 päättänyt 42§ esittää kaupunginvaltuustolle, että Kalajoen kaupungin omistaman JukuJukumaan noin neljän hehtaarin alue vuokrataan Jukupark Oy:lle pitkäaikaisella vuorkasopimuksella, mikä ulottuu vuoteen 2022. Samalla esitetään 41 § hyväksyttäväksi yhteistyösopimus. Kaupunginvaltuusto päätti asiasta 26.02.2008.

Netissä julkaistun kaupunginhallituksen virallisen ja tarkastetun pöytäkirjan mukaan kaupunginhallitus käsitteli 18.2.2008 kauppakeskuksen konseptisuunnittelijan valintaa 41 §:ssä ja 42 §:ssä käyttösuunnitelmia vuonna 2008. Netissä julkaistun kaupunginhallituksen pöytäkirjan mukaan Jukujukumaan vuokrausta Jukupark Oy:lle ja yhteistoimintasopimusta ei ole käsitelty kokouksessa lainkaan.

Yksityistäminen jatkuu

Kalajoen Hiekkasärkät Oy on luopunut osasta liiketoimistaan yksityisten hyväksi. Ensin luovuttiin tanssipaikka Merisärkästä, kun se myytiin Juha Laitalan omistamalle yritykselle. Tanssipaikka Merisärkästä on sen jälkeen kehittynyt maakunnan suurin ja vilkkain tanssipaikka.

Seuraavaksi yksityistämisvuorossa oli entisen matkailuhotellin ravintolatoiminnot. Aulis Yppärilän ja Hanna Saaren omistama ravintola Dyyni aloitti matkailuhotellin tiloissa toimintansa vuokralaisena. Vuokrasopimus on tehty vuoteen 2015 saakka.

Suomen suosituin leirintäalue, Kalajoen Hiekkasärkkien leirintäalue, myytiin Kalajoen Etelänkylän jakokunnan ja Juha Laitalan omistamalle yritykselle. Leirintäalueen kehittäminen sai näin voimakkaan sysäyksen uusilla mittavilla investoinneilla.
Yksityistämisen jatkuu nyt huvipuisto JukuJukumaan yksityistämisellä. Yksityistäminen on Kalajoen päättäjien tahto. Päättäjät katsoivat, ettei tällainen liiketoiminta kuulu kaupungille, vaikka niin sanotut johtavat poliitikot ovatkin Hiekkasärkät Oy:n hallituksessa.

Kalajoen valtuustoryhmille suljettujen ovien takana pidettyssä informaatiotilaisuudessa 18.2.2008 Jukupark Oy:n edustajat kertoivat investoivansa alueelle ensimmäisenä vuotena 1,5 miljoonalla eurolla ja viiden vuoden kuluessa 2,5 miljoonalla eurolla. Kävijätavoite ensimmäisenä vuonna on 50 000 kävijää. Liikevaihtotavoite on miljoona euroa. Markkinointiin käytetään 100 000 euroa Vesipuiston investoinnit käynnistyvät toukokuussa ja ne on tarkoitus saada valmiiksi heinäkuun ensimmäiseen päivään mennessä. Ensimmäiseksi investoidaan suuret vesiliukumäet, joita on seitsemän. Vesipuisto työllistää kesän aikana 30-40 henkilöä. Jukupark Oy tekee tiivistä yhteistyötä Kalajoen Hiekkasärkät Oy ja muiden yritysten kanssa.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy pelastetaan jälleen

Kalajoen kaupunginjohdon ja aikaisemmin Kalajoen kunnanjohdon "oma yritys" Kalajoen Hiekkasärkät Oy pelastettiin tiistaina 26.2.2008 konkurssilta Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöksellä. Tämä yhtiö on pelastettu konkurssilta jo useita kertoja aikaisemmin historiansa aikana.

Pelastava kiinteistökauppa

Kalajoen kunta myi 15.10.1982 Tuomimaja-nimisen tilan Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle 675 000 markalla. Tällöin kuten monesti muuten ostajana ja myyjänä oli käytännössä sama persoona. Nyt tuo sama maa-alue ollaan ostamassa takaisin hintaan 1 500 000 euroa. Kalajoen kaupungin budjetissa ei ole mitenkään varauduttu tällaiseen summaan. Kauppaa tehdään ohi budjetin. Onko tämä hyvää hallintotapaa? Miksei kellekään kerrota suoraan ja rehellisesti, että tällä kaupalla halutaan pelastaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy konkurssilta?

Kaupunginvaltuuston esityslistan mukaan Kalajoen kaupunginhallitus on käsitellyt kiinteistöjen ostamista Kalajoen Hiekkasärkät Oy:ltä.

Esityslistassa lukee:
Kaupunginhallitus
18.2.2008 § 43 Hiekkasärkät Oy:n liiketoimintojen uudelleen järjestelyjen yhteydessä on Jukumaan toiminnolle tulossa uusi yrittäjä Jukupark Oy. Liiketoimintojen supistuessa on tarpeen saada myös vastuita pienemmiksi. Liiketoimintojen uudelleen järjestelyssä on sovittu, että Hiekkasärkät Oy myy omistamiaan kiinteistöjä Kalajoen kaupungille seuraavasti;
1) Tuomitaverna RN:o 3:321 (2,4960 ha), rakennuksineen (Dyyni –hotelli ja asuntolarakennus) ja liittymineen ja Tuomirinne RN:o 3:511 (0,9830 ha), yhteensä = 1.500.000 euroa (kauppahinnasta on rakennusten ja liittymien osuus 348.000 euroa ja maapohjan osuus 1.152.000 euroa)
2) Jako-osuus RN:o 72:1 (0,0 ha) = 5.886 euroa
Tilalla Jako-osuus RN:o 72:1 on 0,02000 –osuutta Etelänkylän jako- ja kalastuskunnan yhteisiin maa- ja vesialueisiin sekä koskiin,
3) Leirintä RN:o 3:213 (0,1310 ha), = 7.034 euroa
Leirintä –niminen tila RN:o 3:213 on virheellisesti luovutettu 1.8.2007 allekirjoitetulla vaihtokirjalla Kalajoen Etelänkylän jako- ja kalastuskunnalle.
Yhteensä = 1.512.920 euroa
Maanmittausteknikko: kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kalajoen kaupunki ostaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:ltä tilat Tuomitaverna RN:o 3:321 (2,4960 ha), rakennuksineen (Dyyni – hotelli ja asuntolarakennus) ja liittymineen, Tuomirinne RN:o 3:511 (0,9830 ha), Jako-osuus RN:o 72:1 (0,0 ha) ja Leirintä RN:o 3:213 (0,1310 ha), Kalajoen kaupungin Etelänkylässä (karttaliite 1:2000). Kauppahinta on miljoonaviisisataakaksitoistatuhattayhdeksänsataakaksikymmentä
(1.512.920,00) euroa.
Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy maanmittausteknikon esityksen.
ja esittää lisäksi, että valtuusto myöntää tarkoitukseen (1.500.000) euron investointimäärärahan muutoksena vuoden 2008 talousarvioon ja että valtuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen nostamaan (1.500.000) euroa lainaa oston rahoittamiseksi. Kaupunginhallitus voi purkaa sijoituksia vastaavalla summalla lainanoton vaihtoehtona, mikäli se harkitsee rahoitusmarkkinatilanteen huomioiden sen kaupungille edullisemmaksi.
Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin.
Tapani Ojala ja Raili Myllylä poistuivat esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi.

Konkurssilta pelastaminen

Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n liiketoiminnat on yksityistetty ja jäljelle on jäänyt vain vuokralaisena toimiminen Kalajoen kaupungin omistamassa kylpylä-ja uimahallikiinteistössä. Samalla yhtiön toimitusjohtajan työt ovat vähentyneet siinä määrin, että tehtävää voidaan verrata kesällä opettajan ja talvella sisävesilaivan kapteenin tehtävään.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy:llä on velkaa reilusti yli 2 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan tulot eivät riitä velkojen lyhentämiseen ja korkojen maksuun. Siksi on myytävä omaisuutta, jotta toimintaa voidaan jatkaa ja konkurssi välttää. Kun Kalajoen kaupunki ostaa Hiekkasärkät Oy:lta takaisin maa-alueet, jotka se aikanaan lähes lahjoitti yhtiölle, niin Hiekkasärkät Oy:n konkurssi voidaan välttää.

Kalajoen matkailun värikkäät vaiheet ja alati muuttuvat yrityskuviot saattavat sekoittaa monen valtuutetunkin ajatuksenjuoksua. Miten matkailuasiat todellisuudessa ovat? Millaisia yrityksiä siellä toimii ja miten ne toimivat?

Yhteenveto matkailuyrityksistä ja niiden liikesuhteista

Kalajoen kaupunki omistaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä yli 90 prosenttia. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Kalajoen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Tapani Ojala. Yhtiön hallituksen jäsenenä on Kalajoen valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:llä ei ole kovin paljon tulonmuodostusta, mutta sillä on velkaa reilusti yli kaksi miljoonaa euroa. Velkojen 2 077 000 eurossa on Kalajoen kaupungin takaus.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy omistaa 80 prosenttia Kiinteistöyhtiö Kalajoen kylpylähotelli Oy:stä. Loput 20 prosenttia omistaa hotellia pyörittävä yritys Kalajoen kylpylähotelli Sani Oy, jossa omistajina ovat 1/3 osalla Minna Kamunen, 1/3 osalla Pekka Kamunen ja 1/3 kehitysyhtiö Nordia. Kiinteistöyhtiö Kalajoen kylpylähotelli Oy:n osakepääoma on 400 000 euroa. Yhtiöllä on lainaa kohtuullisesti ja 1 350 000 eurossa on Kalajoen kaupungin takaus.

Ennen nimenmuutosta Kiinteistöyhtiö Kalajoen kylpylähotelli Oy:n nimi oli Kalajoki Stocking Estate Oy. Tämän yrityksen nimi oli aikaisemmin Paratiisikylpylä Oy. Yritys jäi paperiyhtiöksi, kun Kalajoen silloinen kunta otti vastattavakseen Paratiisikylpylän 27,2 miljoonan markan korkeakorkoiset lainat ja pelasti näin kylpyläyhtiön ja sen emoyhtiön Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n konkurssilta. Nykyisin Kalajoen kaupunki omistaa kylpyläkiinteistön ja uimahallin, joissa Kalajoen Hiekkasärkät Oy toimii vuokralaisena ja maksaa tilojen käytöstä nimellistä vuokraa. Kalajoen Hiekkasärkät Oy kerää tästä liiketoiminnasta tuotot ja Kalajoen kaupunki maksaa kiinteät ja muut kulut. Liikeidea on tältä osin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n kannalta ajateltuna erinomainen. Muussa mielessä nurinkurinen.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy on vuokrannut Kalajoen kaupungilta JukuJukumaan alueen ja on maksanut siitä vuokraa vuodessa 1000 euroa. Kalajoen kaupunki on vuokraamassa Jukujukumaan aluetta Jukupark Oy:lle, mutta vuokratulot menevät Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Menettely on perustuslain 6 §:n vastainen, koska menettely asettaa muu kalajokiset yritykset eriarvoiseen asemaan. Olen aivan varma, että moni kalajokinen yritys olisi valmis vastaanottamaan Kalajoen kaupungin maa-alueita lähes ilmaiseksi ja vuokraamaan alueet edelleen ottaen tällaisesta vuokratulot itselleen.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy omistaa Kalajoen matkailuhotellin, jossa vuorkalaisena on ravintola Dyyni, jonka omistavat Hanna Saari ja Aulis Yppärilä. Vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2015. Liiketoimintojen uudelleen järjestely -esityksen mukaan maa-alue ja kiinteistö siirtyvät Kalajoen kaupungille. Dyynin maksamat vuokratulot kuuluvat luonnollisesti silloin Kalajoen kaupungille, eikä Hiekkasärkät Oy:lle. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että vuokratulot menevät edelleen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle, vaikka Kalajoen kaupunki omistaa maa-alueet ja kiinteistöt. Näin voidaan turvata johtaville luottamushenkilöille hallituspaikat ja julkisuudessa esiintyminen, kun he ovat kunnallisessa matkailuyhtiössä hallituksen jäseniä.

1 kommentti:

Mrs Farida Stephen kirjoitti...

Hyvä päivä, olen rekisteröity yksityinen raha lainanantaja. Annamme lainoja avuksi ihmisille, yrityksille, jotka tarvitsevat päivittää taloudellisen asemansa kaikkialla maailmassa. Hyvin vähäiset vuotuiset korot ovat alle 2% vuodessa 30 vuoden takaisinmaksuaikaan missä tahansa maailmassa. Annamme lainoja 5 000 eurosta 100 000 000 euroon. Lainamme on hyvin vakuutettu, sillä suurin turvallisuus on meidän etusija. Kiinnostuneen henkilön on otettava yhteyttä sähköpostitse: (24hourstloancompany1@gmail.com tai info@24hoursloan.online)